Pohjois-Karjala Kartta

Otroskosken erämökki on tilava erämökki, jossa on uuni ja kerrossängyt yli 10 hengelle. Erämökissä on myös takka, wc, sauna sekä kajakkien rantautumispaikka.

Valamajoen erämaja on

Paimenen polkua pitkin. Kodan sisäänkäynnin kohdalla on pieni kynnys. Kodasta avautuu esteetön näkymä, ja sieltä kulkee noin 10 metriä pitkä, esteetön kävelytie niemimaan kärkeen asti.

Ajantasaisimmat viralliset tiedot, vaativuusluokka ja reittikohtainen kuvaus löytyvät Kuusipolku luontopolku -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Karelia kuvaa reitin vanhojen kaskimaiden kätköksi vaaran kupeessa; kasvillisuus poikkeaa selvästi monista muista lähireiteistä Patvinsuon seudulla(2). Kuusipolku on noin 2,6 kilometrin luontopolku Lieksassa Pohjois-Karjalassa, ja se lähtee Patvinsuon kansallispuiston länsiosan Autiovaaran pysäköintialueelta. Reitti on luokiteltu vaativaksi: juurakkoinen polku, lyhyet nousut ja laskut, ja useimmille noin tunnin kävely(1)(2). Metsäosuuksilla on opastetauluja luonnosta ja historiasta, pitkospuita märissä kohdissa ja siniset maalimerkinnät(1)(2). Autiovaaran pysäköintialueella on pöytäryhmä eväille ennen tai jälkeen kävelyn; itse polun varrella ei ole erillisiä penkkejä(2). Kotona ikimetsässä -blogin kirjoittaja kuvaa Kuusipolkua lyhyeksi kosketukseksi puiston vanhimpaan aarniometsään ja mainitsee lähitien liikenteen äänen, joka voi häiritä tunnelmaa(3). Kävelystä ja elämästä -blogissa kävely kulkee vastapäivään, sieniä ja sammalia riittää, eikä taukopaikkoja ole merkitty samalla tavalla kuin isoilla reiteillä(4). Käytännössä lähdet Autiovaaran pysäköintialueelta: Autiovaara pysäköintialue kuivakäymälä on pysäköinnin vieressä. Sama lähtöpiste esiintyy tietokannassa myös nimellä Kuusipolku luontopolku; molemmat kuvaavat samaa kuusikkopolkua samalta paikalta. Lieksan kaupungin retkeilysivuilta löytyy laajempi kuva alueen reiteistä ja yhteystiedot kunnan reittihuolloille(5).

Kirkonkylän luonto- ja kulttuuripolku on noin 4,8 kilometrin mittainen, keskivaativa rengasreitti Kontiolahden kirkonkylässä Höytiäisen rannan ja taajaman välisellä kaistaleella Pohjois-Karjalassa. Reitin luonne Höytiäisen laskun jättämässä rantamaastossa, Honkavaaran näkymissä, Vierevänniemen hiekkarannalla ja Kotiseutukeskukseen liittyvissä maisemissa avautuu parhaiten Kontiolahden kunnan luonto- ja ulkoilureittejä käsitteleviltä sivuilta(1). Visit Karelia esittelee käytännön vinkkejä pysäköinnistä, bussiyhteydestä ja suositellusta kulkusuunnasta kunnan toimittamalla tekstillä(2). Via Karelia kuvaa lyhyesti metsäpolun, pitkospuut, pikkutiet ja pätkän pääkatua sekä vanhan hautausmaan ja pappilaan johtavan kujan(3). Polku yhdistää luonto- ja kulttuurikohteita: reitin varrella on noin viisitoista luontotaulua, jotka kertovat kirkonkylän historiasta ja luonnosta. Urheilu- ja jäähallialueen läheltä, Kontiohallin tuntumasta, reitti kulkee ensin Kirkonkylän ulkokuntoilualueen ja muiden kylän liikuntapaikkojen ohi kohti Höytiäisen rantaa. Noin kahden kilometrin kohdilla tulee Vierevänniemen uimaranta hiekkarantoineen; lähellä ovat Vierevänniemen nuotiopaikka ja Vierevänniemen rantalentopallokenttä 4 kpl, ja rantaosalla on myös Vierevänniemen frisbeegolfrata. Honkavaaralle noustaan järven yläpuolelle, ja lähteet kuvaavat näkymiä Höytiäiselle sekä laskeutumista kivikkoiselle, järven laskun paljastamalle maalle. Jyrkempi osuus portaineen on mahdollista kiertää loivempaa vaihtoehtoa pitkin; vaihtoehto on merkitty maastoon(2). Samalla kirkonkylän alueella Kirkonkylän valaistu latu ja Kirkonkylän valaistu kuntorata Kontiolahti kulkevat urheilukeskuksen rantavyöhykkeellä, ja Kontiolahden hiihtoreitit -verkosto yhdistyy laajempaan latu- ja ulkoiluverkostoon. Lähellä on myös erillinen, lyhyt Jakkilanvaaran luontopolku, jos haluat yhdistää toisen kävelylenkin samaan retkeen.

Metsäpalovaroitukset, talvikunnossapito, vaiheittaiset ajo-ohjeet molemmille pysäköinneille ja turvallisuuslista löytyvät Visit Karelia -sivun Kolvananuuron luontopolku -osiosta(1). Play Kontiolahti kuvaa Matovaaran ja Uuronvaaran lähtöjä, lintuja, puron solinaa rotkon pohjalla ja aikataulua, kun pohja on vielä märkä tai luminen(3). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelykuvaus Enon puolen parkista täsmentää jyrkkiä köysiosuuksia, kaatuneita puita ja Uuron reitin rengasrakenteen käytännön kulkua(2). Reitin pituus on noin 4,8 kilometriä yhtenä polkuna kartallamme. Alueen esitteet kuvaavat usein noin 5–5,4 kilometrin merkittyä kierrosta ja noin kahden tunnin kestoa hyväkuntoiselle kulkijalle, kun taas Play Kontiolahti suosittelee 4–6 tunnin varausta, jos liikut hitaasti liukkailla kivillä rotkon pohjalla(1)(3). Reitti on luokiteltu vaativaksi: erittäin jyrkkiä kivisiä nousuja ja laskuja, ahtaampia osuuksia ja kiviä, jotka ovat märkänä tai pakkasella erittäin liukkaita(1)(2). Merkinnät ovat oranssinkeltaisia maalattuja merkkejä puissa ja paaluissa(1)(2). Monet kiertävät renkaan myötäpäivään Koirilampien seudulta(2). Kolvananuuro on syvä siirroksinen rotkolaakso Kontiolahden ja Joensuun Enon rajalla. Kallioperä on liikkunut täällä noin 1,8 miljardia vuotta sitten; jää ja vesi ovat muokanneet rotkon, jonka pohjalla puro seuraa polkua pitkälti matkan(1)(3). Mikroilmasto mahdollistaa pohjoisten ja eteläisten kasvilajien rinnakkaiselon, ja linnustossa esiintyy myös harvinaisempia lajeja kuten lapinuunilintu ja pikkusieppo(1). Polun varrella, noin 1,6–1,8 kilometrin kohdalla Pienen Koirilammen suuntaan, tulevat Pieni Koirilampi kuivakäymälä uusi, Koirilampi tulentekopaikka uusi ja Pienen Koirilammen nuotiopaikka—kuivakäymälä, nuotiopaikat ja toinen tulistuspaikka pienen järven rannalla; Visit Karelia mainitsee puukatoksen ja helpomman lähestymisen Kontiolahden puolen pysäköinnistä(1). Lähellä reitin päättymistä Uuronvaara pysäköintialue palvelee Enon puolta; Visit Karelia antaa erilliset ajo-ohjeet Kontiolahdelta (Matovaarantie) ja Joensuun Enolta Kuusijärventien kautta(1). Samat risteykset yhdistävät Kolvananuuro uuronreittiin ja pitkään Kolinpolkuun kohti Kolin kansallispuistoa ja Hautajärveä—hyödyllistä, jos suunnittelet pidempää pohjoiskarjalaista vaelluspäivää.

Karhunpolku – Jongunjoen eräkeskus yhdyspolku on lyhyt noin 5,3 kilometrin janareitti Karhunpolun verkostossa Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Se yhdistää pääreitin Jongunjoen ja Nurmijärven alueeseen, jossa Jongunjoen Matkailu ja eräkeskuksen palvelut sijaitsevat Karhunpolun varrella. Koko Karhunpolun kuvaukseen—rajaseutu, järvet, harjut, laavut ja merkinnät—aloita Visit Karelian Karhunpolku-artikkelista(1). Lieksan kaupunki ylläpitää Karhunpolkua liikuntatoimessa ja julkaisee yhteystiedot tuulenkaadoista tai taukopaikkojen kunnosta ilmoittamiseen(2). Jongunjoen Matkailu kuvaa tie- ja junayhteyksiä Nurmijärven–Jongunjoen alueelle ja kertoo, että kohde sijaitsee lähellä Karhunpolkua kävellen ja pyörällä saapuville(3). Yhdysosuus on käytännön linkki: sen avulla Jongunjoen rannan majoitus-, sauna- ja melontapalvelut tulevat ulottuville ilman koko noin 140 kilometrin vaellusta. Liittymäkohdasta voit jatkaa Karhunpolulla (retkeilyreitti) kohti esimerkiksi Jongunjoen laavua tai valita rinnakkaisen Karhunpolun maastopyöräilyreitin ja lyhyempiä silmukoita kuten Maastopyöräreitti Rukajärventien kierros. Vanhemmissa Lieksan reittiselosteissa on Visit Karelia -sivulla tiivistettynä varoitus, että Nurmijärven suuntaan kulkeva yhdyspolku voi olla paikoin heikosti kunnossa ja merkinnältään puutteellinen ilman hyvää karttaa—tarkista merkinnät maastossa ja varmista ajantasainen tilanne Lieksan kaupungin liikuntatoimesta ennen lähtöä(1)(2). Pohjois-Karjala on itärajan vaellus- ja melontaseutua; tämä yhdysosuus sijoittuu Lieksan ja Jongunjoen välimaastoon. Karhunpolun yleisilme on metsää, soita ja järvimaisemia, kosteikot on pitkostettu ja pääreitti on merkitty oranssein maalimerkein(1). Odota tältäkin osuudelta metsäpolun juuria ja kiviä sekä lyhyitä jyrkkiä nousuja harjuilla ja joentörmillä. Matkapuhelin toimii monin paikoin, mutta katvealueitakin voi esiintyä(1).

Koillis-Savon retkeilyreitin Kaavin osuus on pitkä metsä- ja järvimaisemien jalka Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajalla: kartallamme reitti on yhtenäisenä patikkana noin 66,6 km, päästä päähän eikä silmukka, ja se lähtee Juuan seudulta kohti Kaavia. Ajantasaiset PDF-kartat ja viitteet laajempaan Pohjois-Savon retkeilyreitistöön löytyvät Kaavin kunnan ulkoilureitistö-sivuilta, jotka ohjaavat myös Retkikartta.fi-palveluun alueen reittien selaamiseen(1)(5). Kaavi Vaikkojoki -sivuilta löytyvät tiedot Vaikkojoen luontomatkailualueen metsistä, järvistä ja Rakkinekosken sekä Makkarasärkän lähtöpaikoilta lähtevistä merkityistä kävely- ja pyöräilyjänteistä kotineen, laavuineen ja Vaikkojoen uiton muistomerkkeineen—sama jokikäytävä, jota tämä alueellinen retkeilylinja seuraa(2). Telkkämäen luonnonsuojelualue osuu reitin varteen lähellä Kaavin kirkonkylää: Luontoon.fi esittelee Metsähallituksen Telkkämäen perinnetilan kaskiperintöä, vuodenkiertoista pääsyä pihapiiriin ja luontopoluille, kesäkauden rakennusaikoja sekä Rietulan kierto -tulkintapolkua kaskimaisemassa(3). Yle uutisoi vuonna 2020, miten Pohjois-Savon neljän alueverkoston—including Koillis-Savon—laaja retkeilyreitistö rakennettiin runsaan julkisen rahoituksen turvin noin kahta vuosikymmentä aiemmin maakunnallisessa hankkeessa ja jäi osin vähälle huomiolle; jaksot voivat yhä yhdistää metsäteitä ja paikallista ylläpitoa, ja opasteet vaihtelevat kuntien välillä(4). Käytännön tukena ovat Kaavin kunnan sivut ja Retkikartta.fi(1)(5). Reitin varrella Luotosen uimapaikka tarjoaa uintimahdollisuuden hieman päälinjan sivussa alkumatkasta. Kaavin taajamassa reitti kulkee Nuorisotalon liikuntasalin, Ulkoliikuntapuisto Kaavin ja koulujen liikuntapaikkojen lähellä—kätevää, jos täydennät varusteita. Samassa korttelissa reitti kohtaa Kaavin valaistun kuntoradan ja Paanalan ladun, missä geometriamme kulkee valaistun juoksun ja hiihdon väylillä. Noin 10 kilometrin kohdalla Telkkämäki pysäköintialue on luonteva lähtö Rietulan kiertoon, Telkkämäki kärrytielle ja lyhyelle Retkeilypolulle Telkkämäki lähteen vieressä; kuivakäymälät sijaitsevat Telkkämäki kuivakäymälän ja Telkkämäki ulkohuussin luona. Vaikkojoen varrella Kortteisten suunnalla Kortteiskylän/Säynevirran uimapaikka tarjoaa toisen uintitauon. Sama alueellinen runko jatkuu kartallamme Koillis-Savon retkeilyreitti – Juankoski -osuutena kohti Pisaa ja Juankoskea; suunnittele yhdistelmät Kaavin, Kuopion ja naapurikuntien sivujen kanssa.

Metsähallitus pitää tätä reittiä Luontoon.fi:ssä nimellä Joukonpolku ja Hyvän mielen polku Nurmeksessa(1). Visit Bomba kuvaa Vajatien päästä lähtevän rantapolun Nurmeksen Vinkerlahden lintutornille ja mainitsee Vinkerlahden venesataman pysäköinnin sekä Tyttöjen puiston samaan lähtöpisteeseen—reitti soveltuu heillekin, jotka kaipaavat lyhyttä mutta maisemapainotteista kävelyä(2). Maailman äärellä -blogin ruskoartikkelissa kiitetään lyhyen ponnistuksen tuomaa rantamaisemaa Bomba-loman ensimmäisellä lenkillä(3). Reitin pituus on noin 0,5 kilometriä meidän kartalla lintutornille; sama reitti takaisin tekee yhteensä noin kilometrin kävelyn, mikä vastaa Visit Bomban kuvausta lyhyestä rantaretkestä(2). Torni toimii taukopaikkana; termarillinen kaakao tai pikkupurtava tekee vierailusta mukavamman, ja kiikarit auttavat vesilintujen seurannassa(2)(3). Alueella kulkee myös muita talviuria: Kevätjääladut ja Nurmeksen taajamaan moottorikelkkaura tulevat Vajatien rantaan lähelle tätä kävelyn alkua, joten sataman leveämmällä kaistalla voi talvella olla kelkka- ja latuliikennettä, vaikka itse jalkapolku pysyy lyhyenä ja rauhallisena. Reitin loppupäässä linja kulkee lähellä Nurmeskodin seniorikuntosalia Esantiellä—hyvä tunniste, jos haluat yhdistää torniretken muuhun asiointiin taajamassa.

Reitin pituus on noin 2 kilometriä Joensuussa Pohjois-Karjalassa: nousu Hiidenvaaran pienen perintömetsän läpi ja lyhyt paluu tietä pitkin. Reittikuvaukseen, perintömetsän käyttöön ja Keskijärven lähtöosoitteeseen löytyy tarkistus Joensuun kaupungin luontopolkujen sivuilta(1). Retkipaikan kävelyraportti tarkentaa vauhtia, siniset maalimerkit ja näköalapätkän rakenteen(2). Tervastulian keväinen päiväretki luettelee linnuston, pienen suonotkon vaaran laella ja Ylisen järven tuntuman laavut, jos haluat nuotion vaellun jälkeen(3). Parkkipaikalta polku lähtee heti Hiidenvaaran rinnettä ylös; suositeltu kiertosuunta on vastapäivään sinisillä täplämerkinnöillä ja selkeillä viitoilla risteyksissä(2)(3). Nousu on jyrkkä ensimmäisten satojen metrien aikana, mutta polun pohja pysyy helppokulkuisena koivikon ja kangasmetsän seassa(2). Kuusi opastaulua kertoo perintömetsästä, Metso-linjaisesta suojelusta sekä kasveista ja eläimistä(2). Huipulla on näköala koilliseen ja itään sekä maisemataulu ja vieraskirjat(2). Laskun jälkeen loppuosuus kulkee Hiidenvaarantietä Ylisen rannan mökkien ohi takaisin pysäköintiin(2). Kaupungin mukaan reitillä ei ole erillistä nuotio-tai taukoa; lähistön laavut ovat erillisiä kohteita(1)(3).

Lehmonharju Trail on lyhyt harjureitti Kontiolahdessa Joensuun rajalla Pohjois-Karjalassa. Reitin pituus on noin 1,6 kilometriä, ja se kulkee metsäisen harjun rinnettä Lehmon liikunta-alueen tuntumassa. Kontiolahden kunta kuvaa sen osana Lehmonharjun ja Utranharjun Harjupolkujen kokonaisuutta(1). Yle uutisoi Harjupoluista uutena merkittynä maastopyöräily- ja lenkkeilyreittinä harjuilla ja yhteydestä laajempaan Joensuun seudun polkuverkostoon(3). Visit Karelia kuvaa pinkillä merkittyä maastopyöräilyprofiilia, yhteyksiä Onkilampi Trailiin ja Jaama Trailiin sekä käytännön saapumista urheilukentän ja Hotelli Julien kautta(2). Play Kontiolahti tarjoaa QR-koodein toteutetun luontoseikkailupelin Lehmonharju Trailin ja Onkilampi Trailin varrella(4). Reitin varrella olet välittömästi arjen liikuntapaikkojen äärellä: Lehmon liikuntahalli ja Lehmon liikuntahallin kuntosali, Lehmon tekonurmikenttä ja Lehmon nurmikenttä, Lehmon ulkokuntosali, Julien pallokenttä ja Lehmon treeniportaat sopivat yhdistettäväksi harjukävelyyn. Sama harju yhdistää muihin Harjupolkujen retkeilyreitteihin kuten Onkilampi Trailiin ja Monttu Trailiin, valaistuun Lehmonharjun valaistuun kuntorataan ja Lehmonharjun ladulle talvella sekä edelleen Jaama Trailiin ja laajempiin pyörä- ja hiihtoverkostoihin(1)(2)(3). Naapurireiteillä tulee vastaan muun muassa Utranharjun laavu pidempiä lenkkejä varten. Maasto on lyhyt mutta vaihteleva: virallisissa kuvauksissa korostuvat nousut ja laskut metsäpoluilla; kevättalvella polut voivat olla pehmeitä ennen kuivumista(2)(3). Pyöräilyyn liittyvistä turvallisuusohjeista katso Visit Karelia(2).

• Koordinaatit P 62°51,432 I 30°34,973 • Tulentekopaikka, nuotiokehikko, halkoliiteri, WC ja roskalaatikko. • Avotulenteko metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana sekä kovalla tuulella on kielletty. Tarkista varoitukset osoitteesta www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset • Noudata varovaisuutta – älä jätä tulta yksin. • Viimeinen lähtijä, huolehdi siitä, että tuli on sammunut. • Roskat roskiin, ei luontoon – minkä tuot sen viet. • Taukopaikan huollosta vastaa Ilomantsin kunnan liikuntatoimi puh +35840 104 3353

Ulkokuntosalilta löydät monipuolisen laitteiston lihaskunnon, tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen.

Jonkin verran korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Jonkin verran korkeuseroja.

Lähtö ja maali ovat liikuntahallin takana tenniskentän vieressä. Reitti kulkee osittain polkua pitkin ja nousee välillä Parppeinvaaraan.

Tasainen maasto.

Tasainen maasto.

Kuntoportaissa on 123 askelmaa, korkeusero 12 metriä. Talvikunnossapitoa ei suoriteta.

153 askelmaa ja lepotasot. Ei talvikunnossapitoa.

Portaiden pituus 36 m, korkeusero 11 m.

Kaksi portaikkoa, 42 ja 57 askelmaa.

245 askelta. Ei talvikunnossapitoa.

Kahdeksan erilaista uima-allasta ja kolme saunaa.

Uima-allas, ulkoallas, viihdeallas, poreallas, lastenallas.