Säkinmäen korsu Sauna

Säkinmäen korsu Sauna on Säkinmäen kyläseuran omistaman ja ylläpitämän korsu–laavu–korsusauna-kokonaisuuden puulämmitteinen sauna Säkinmäellä Hankasalmella. Visit Jyväskylä -alue(1) kokoaa osoitteen ja puhelinnumeron, Säkinmäen Korsu Facebook -sivu(2) välittää käytännön tiedotteita, ja Hankasalmen kunnan verkkosivuilla(3) on laajempaa ulkoilu- ja virkistystietoa. Kulttuurikierroksen avoimet ovet -ohjelma(5) kertoo, että Keuruun pioneerit rakensivat korsun oppilastyönä vuonna 1997, minkä vuoksi se kuuluu ensimmäisiin sodan jälkeisiin korsuihin Suomessa ja on harvinaisempi Keski-Suomessa kuin Itä-Suomessa, sekä että korsu, korsusauna ja Säkinlammen ja Armisveden välisen joen varrella oleva laavu peruskorjattiin Maaseutukehityksen Leader-rahoituksella ja talkoilla kesällä 2022. Kulttuurikierroksen saunailta -tapahtumasivu(4) ohjaa kyläseuran korsusaunan Säkinmäentie 880:lle ja listaa erikseen tilaisuuteen mukaan tulleita saunoja Purtomäentien tilan pihasta. Yhteisiin iltoihin kannattaa pakata omat löyly- ja juomavarusteet. Sijainti: Hankasalmi, Keski-Suomi.

Perhe sauna

Perhe sauna eli Perhesauna on Kaunissaarella sijaitseva yksityiskäyttöön varattava sauna, jonka vuoroja voi varata Kaunissaaren Ravintolan verkkosivuilta(1) Sipoon saaristossa. Löylyhuoneeseen mahtuu kerralla noin 5–6 henkeä; takkahuoneessa on pieni tunnelmallinen takka ja pöytä penkkeineen noin kuudelle, ja terassilla on tilaa noin 12 hengelle. Pesutilassa on hanasta tulevaa kylmää vettä ja padassa lämmitettävää kuumaa vettä. Uimaportaat johtavat mereen saunan vierestä. Vuoron hintaan kuuluu esilämmitetty sauna, kuumaa vettä muuripadassa, pelletit ja polttopuut(1). Sauna sijaitsee vierasvenesataman lähellä saaren kaakkoisosassa, noin 800 metrin kävelymatkan päässä ravintola ja retkikeskuksesta(1). Ravintolasta voi ostaa juomia, pientä purtavaa ja saunamakkaroita mukaan. Sama yritys vuokraa myös lähellä ravintolaa olevaa Niemen saunaa, ja Kaunissaaren luontopolku kiertää saaren alueen. Kaunissaari Retkisatama ja useat nuotiopaikat ovat lähellä päiväretkeä varten. Kaunissaaren Ravintola(2) toivottaa koirat tervetulleiksi saarelle, kun ne pidetään jatkuvasti hihnassa. Tarkista ajantasainen hinta ja peruutusehdot Kaunissaaren Ravintolan verkkosivuilta(1) ennen varausta.

Poltinlampi sauna

Poltinlampi sauna on vuokrattava sauna Poltinlammen vuokramökin, laiturin ja nuotiopaikan vieressä Poltinlammen rannalla Hankasalmella Keski-Suomessa; hankasalmi.fi(1) kuvaa koko Häähninmäen ulkoilualueen yhteystiedot ja varaukset, ja haahninmaki.fi(2) tiivistää Poltinlammen mökin ja saunan varaukset ja saman yhteyshenkilön puhelinnumeron. Päivällä Poltinlampi toimii kaikkien kävijöiden levähdyspaikkana; mökki ja sauna varataan erikseen saunomiseen ja yöpymiseen. Kohteella on polttopuuta, keittiövälineitä ruoanlaittoon, ulkogrilli ja WC; lyhyt Poltinlammen lenkki haarautuu mökin kautta ja jatkuu Häähninmäen laajaan retkeily- ja maastopyöräilyreitistöön. Samalla reitistöllä ovat muun muassa Purtomäen laavu, Poltinlammen parkkipaikka ja Poltinlammen WC.

Paljakka Lake Resortin Näköalasauna

Paljakka Lake Resortin Näköalasauna on Saunapihan pääasiallinen Ainavalmis-näköalasauna Puolankalla Kainuussa, ja sen palveluista vastaa Lake Resort Paljakka(1). Saunapiha avattiin vuonna 2022 yhteiseksi järvenrantakohteeksi, jossa on kolme saunaa, iso palju, noin 30 henkilön kota, laituri, uinti- ja avantouintimahdollisuus sekä vieraille ilmainen Wi-Fi. Näköalasaunassa on yhteinen löylyhuone kaikille, joten pyydämme käyttämään uima-asua; miehillä ja naisilla on erilliset puku- ja pesutilat sekä WC:t. Samassa kokonaisuudessa vuokrataan erikseen Tynnyri- ja Maitolaiturisaunaa pienemmille ryhmille. Yleinen saunavuoro on päivittäin klo 7–16; koko Saunapihan voi varata yksityiskäyttöön klo 16–23. Yleisen vuoron kahden tunnin lippu on 12,50 € / hlö; maksutavat, Ainavalmis Näköalasaunan yhdistelmät tynnyri- tai maitolaiturisaunan kanssa, palju- ja kotavuokrat sekä ryhmäpaketit on kuvattu Saunapihan hinnasto(2) -sivulla. Talviaikaan avantopaikka on käytännössä vieressä Lake Resort Paljakan avantouintipaikalla, ja laajemmalla Paljakan alueella kulkee esimerkiksi UKK-reitti Paljakka. Auton voi jättää usein Paljakan laskettelukeskuksen parkkipaikalle ja jatkaa jalan rantaan.

Härkävaara Sauna

Härkävaara Sauna on yhteiskäyttöinen, itse lämmitettävä puusauna Härkävaaran Autiotuvan pihapiirissä Urho Kekkosen kansallispuistossa Savukoskella Lapissa. Metsähallitus kuvaa kansallispuiston palvelut ja kohteet Luontoon.fi-palvelussa(1). Metsähallituksen yhteisissä saunoissa saunavuoro jaetaan muiden käyttäjien kanssa ja saunasta peritään maksu; varattavat saunatuotteet ja maksut hoidetaan Eraluvat.fi-palvelussa(2). Wikivoyage(3) kertoo, että useilla UKK-alueen tuvilla, Härkävaara mukaan lukien, on kaikkien käyttöön tarkoitettu sauna, joka toimii itsepalveluna, maksu kannattaa hoitaa etukäteen kun se onnistuu, ja löylyvuoroista on sovittava tuvalla yöpyvien kanssa. Lämmityspuut on tarkoitettu vierailijoiden käyttöön tupa-alueella, ja sauna on Härkävaaran Autiotuvan vieressä; autiotuvalla yöpyminen noudattaa Metsähallituksen avotuvan sääntöjä, jotka on julkaistu tuvan tietojen yhteydessä Luontoon.fi-palvelussa(1).

Tervastuvan sauna

Tervastuvan sauna on vapaaehtoisvoimin lämmitettävä retkisauna Tervastupan hirsimajan yhteydessä Pihlajaniemellä Savonlinnassa Ratalahden rannalla; toiminnasta vastaa Olavin Retkeilijät ry(1). Seura lämmittää saunan keskiviikkoisin, jos lämmittäjä ilmoittautuu viimeistään kyseisen viikon maanantaina, ja merkintä ilmestyy Tervastuvan verkossa olevaan varauskalenteriin; jos kalenterissa ei ole retkisaunamerkintää, saunaa ei ole sillä viikolla(1). Vuorottelu on miesten klo 18.00–19.00 ja naisten klo 19.00–20.00(1). Hinnat ovat jäsenille 3 € / kerta, vieraille ja perheille 6 € / kerta ja lapset ilmaiseksi; jäsenille on tarjolla myös neljän kuukauden saunamaksu 20 €, jolla voi käydä sekä keskiviikkona että sunnuntaina yhdistyksen ilmoituksen mukaan(1). Maksu suoritetaan käteisenä saunan lämmittäjälle, joten käteistä kannattaa varata(1). Lyhyet vuokraukset Tuvasta ja saunasta hoituvat Olavin Retkeilijät ry:n Tervastupa-sivujen kautta(2). Alueelta löytyvät muun muassa Tervastuvan uimaranta, Tervaskota ja Tervastuvan Avanto, ja reittiverkostoon kuuluvat esimerkiksi Vuohimäki–Mustalampi–Tervastupa pyöräilyreitti, Laavujen kierros ja Moskunpolku. Visit Savonlinna(3) kuvaa Tervastuvan Pihlajaniemen talviretkeilyreittien lähtöpisteeksi, jonne pääsee autolla; latukahvila on pääsääntöisesti viikonloppuisin ja talvilomaviikoilla pidemmillä aukioloilla. Itä-Savo(4) kertoo talvisen ulkoilukahvilakauden aikana saunan lämpiävän myös sunnuntaisin. Viime hetken muutokset julkaistaan Olavin Retkeilijöiden Facebook-sivulla ja WhatsApp-ryhmässä(1).

Sommarösund Sauna

Sommarösundin sauna on puulämmitteinen rantasauna Sommarösundissa Mustasaaressa; Södra Vallgrundin kylätoimikunta ylläpitää sitä ja julkaisee aukioloajat, hinnat ja säännöt osoitteessa sodravallgrund.fi(1). Paikka on Raippaluodolla Merenkurkun maailmanperintöalueella. Keskiviikkoisin sauna lämmitetään yleisövuorolle klo 17.30–22.00 (naiset 17.30–19.30, miehet 19.30–22.00), hinta 3 € / hlö. Muina aikoina koko saunan voi vuokrata 50 eurolla / kerta puhelimitse(1). Kiukaalle saa käyttää vain makeaa vettä ja tilat jätetään siisteiksi(1). Rannalla on uimapaikka pukuhuoneineen ja ulkokäymälöineen, rantalentopallokenttä, keinut, ilmainen grillikota (oma polttopuu mukaan), vierasvenesatama sekä iso pysäköintialue, jossa on maksulliset sähköpaikat asunto- ja matkailuautoille sekä latauspiste betonilaiturin luona(1). Sommarö Nature Trail -luontopolku lähtee rannalta ja on noin 3,5 km Sommarön linnoitukselle(1). Talvella jäällä voi luistella ja hiihtää jään kestäessä(1). Södra Vallgrund Beach on samalla rantaviivalla lyhyen matkan päässä.

Djupskaret Sauna & Laavu

Djupskaret Sauna & Laavu on ilmainen yhteiskäyttöinen puulämmitteinen sauna ja laavu Djupskäret-nimisen ranta-alueen tuntumassa Raippaluodolla Mustasaaressa, Pohjanmaalla, Merenkurkun saaristossa, joka kuuluu yhdessä Ruotsin Korkearannikon kanssa Unescon maailmanperintöluettelon Kvarken-kokonaisuuteen(3). Mustasaaren kunta(1) hallinnoi aluetta; kunnan sivuilla kuvataan yleisiä liikunta- ja ulkoilupalveluja, ei tätä epämuodollista rantapaikkaa. Djupskäret sijaitsee pääsaaren eteläpuolella; Kvarkenin luonto-opas(2) kuvaa aluetta pienveneilijöille. Saunalle tulee tavallisesti vain omalla veneellä tai kajakilla, esimerkiksi reittiä Kayak to Djupskaret Sauna pitkin. Sauna ja laavu ovat vapaassa käyttövuorossa: tuo tai halkaise oma polttopuu (kirves ja saha ovat yleensä paikalla, mutta valmista pinoa ei ylläpidetä), käytä löylyvetenä merivettä ja täytä kiukaan yläpuolinen metallisäiliö lämmitystä ennen merkintöjen mukaan, ja jaa grillikatos vuorottelevalla tavalla. Kuivakäymälä on käytettävissä. Viikonloppuisin väkeä on enemmän kuin arkena.

Tuomiojan Sauna

Tuomiojan Sauna on puulämmitteinen lasikattoinen vuokrasauna Tuomiojan Nuorisoseuran talon pihapiirissä Tuomiojassa, Siikajoki, Pohjois-Pohjanmaa, ja varaukset sovitaan Tuomiojan Nuorisoseuran verkkosivuilla(1). Seura keräsi talkoilla ja keräyksillä noin 10 000 euron luokan potin saunaa varten ja saunan valmistuminen ajoittuu noin vuoteen 2024; samaan pihapiiriin kuuluvat ilmainen Tuomiojan kota lämmittelyyn, Tuomiojan kaukalo luisteluun ja kylän urheilu- ja leikkikenttä. Siikajoen kunta(2) kuvaa Tuomiojaa talkootyön ja nuorisoseuran ympärille rakentuvana kylänä, jossa mutterimaja eli kota toimii kokoontumispaikkana ja talviaikaan luistelun taukopaikkana. Tuomiojan Nuorisoseura r.y. vuokraa taloa juhliin ja järjestää tapahtumia, ja saunavuorot ovat yksityiskäyttöön; löylypuut kuuluvat käytännön järjestelyihin. Flatland Route retkipyöräilyn rengasreitti kulkee alueen lähistöllä. Hinnaksi on mainittu noin 10–40 euroa vuorosta; varmista ajankohtainen hinta ja vapaudet yhteydenotossa. Kuvia ja päivityksiä löytyy myös Tuomiojan Nuorisoseura Facebookissa(3).

Sepänniemen lomakylän sauna

Sepänniemen lomakylän sauna on Sepänniemen lomakylän vuokrattava saunatarjonta Ponnenjärven rannalla Töysässä, Alavudella Etelä-Pohjanmaalla: käytössä ovat puulämmitteinen rantasauna, sähkösauna ja ennakkovarauksella savusauna; varaukset ja hinnat löytyvät Sepänniemen lomakylän verkkosivuilta(1). Alueella on kunnostettu huoltorakennus wc- ja suihkutiloineen, tiskaus- ja keittopaikkoineen sekä pyykinpesu, kahvio anniskeluoikeuksin, grillikatos, laavu, liikuteltavat grillit, matala hiekkapohjainen uimaranta, leikkipaikka sekä asiakkaille vuokrattavat soutuvene, kajakki ja suplauta mainittuna Sepänniemen lomakylän etusivulla(2). Talvella avantouinti onnistuu ennakkoon sopimalla ja talviajan palvelu on tilauksesta Sepänniemen lomakylän etusivulla(2). Kohde liittyy kartallamme Sepänniemi uimarantaan, Sepänniemen lomakylän mökkeihin ja Sepänniemen lomakylän kotaan; alueella hiihtää myös Töysän 30 km latu, Alavus. Lomakylässä lemmikkieläimet ovat sallittuja(1). Visit Alavus nostaa lomakylän esiin paikallisissa palveluissa(3).

Kuorasjärven Sauna

Kuorasjärven Sauna on Kuorasjärvellä Alavus kaupungin Sydänmaalla, ja rantasaunan saa varatuksi Sydänmaan kyläsivulla(1). Kokonaisuuteen kuuluu Kylätalo Hukkatupa: löyly- ja pukutilojen lisäksi saunatuvassa on pesuveden lämmitykseen sopiva pata, kylmä vesihana, lämmityslaitteisto ruoanlaittoon ja kahvinkeittimeen, vuodesohva yöpymiseen sekä kyläyhdistyksen sivuilla kuvattu varustus(1). Pihapiirissä on iso laituri, grillikatos, lentopallokenttä verkkoineen ja kuivakäymälä; Alavuden kaupunki(2) ylläpitää viereisen uimarannan pukukoppeja ja WC:tä. Jäsenille on edullisemmat hinnat ja yksi maksuton saunakerta kesä- ja talvikaudella sivuston hinnaston mukaan(1). Talvella avantoa pidetään kunnossa talviuinnin harrastajille. Rannalla ovat myös Kuorasjärven Uimaranta ja Kuorasjärven beachvolleykenttä, ja Mäkivuoren laavu on lähellä. Hiihtäjät ja juoksijat käyttävät alueen ulkoilureittejä, kuten Mäenvuoren valaistua latua ja Mäenvuoren kuntorataa. Tapahtumia varten samaan pihapiiriin kuuluu Kylätalon vuokraus; tiedustelut kyläyhdistykseltä(1).

Gåsgrund Sauna

Gåsgrund Sauna on ilmainen, itse lämmitettävä puusauna Espoon Gåsgrundin ulkoilusaarella Uudellamaalla. Espoon kaupungin Gåsgrund-sivulla(1) mainitaan keittokatokset, polttopuut, kuivakäymälät, kiinnitysrenkaat ja -poijut, koira sallittu kytkettynä sekä kausiluonteinen saaristoliikenne. Saunan käyttö on maksutonta; kiuas lämmitetään itse ja puut haetaan saaren grillikatoksilta, joihin kaupunki toimittaa polttopuuta(1). Saunailta-blogikirjoitus(4) kuvaa löylyhuoneen penkkikapasiteetin noin neljään–viiteen henkilöön, pienen ikkunan kiukaan yläpuolella, ei suihkua (vilvoittelu uimalla) sekä lähellä olevan kaivon löylyvedelle; kaivovettä ei suositella juotavaksi edes keitettynä. Tekstissä mainitaan myös saunan pihalla istumatilaa, pieni nuotiopaikka ja pöytiä. Saarella ei ole myyntipalveluita, joten juomavesi ja ruoka tulee tuoda mukana. Saarella on myös muun muassa Gåsgrund Saaristovenelaituri, Gåsgrund Vierasvenelaituri, Gåsgrund / Keittokatos, Gåsgrund Nuotiopaikka 3 ja Gåsgrund Grillikota 2. UUVI(5) kertoo matalista pohjoisrannoista melojille, poijuista ja siitä, että telttailu on sallittu.

Eskelinkosken laavu

Jouhtisvuoren laavu

Jouhtisvuoren laavu. Jouhtisvuori, Tankolampi, Konnevesi

Kitkan hiihtomaja

Kitkan hiihtomaja Kortesjärvellä tarjoaa vuokrattavaksi saunan, keittiön, kokoustilan ja wc-tilat. Alueella on tarjolla ympäri vuoden harrastusmahdollisuuksia, kuten valaistuja hiihtolatuja eri pituisina. Nuotiopaikat, lasten leikkivälineet, kuntoportaat ja näkötorni täydentävät kokemusta. Kesällä on avoinna 18-reikäinen frisbeegolfrata, ja alueen ympärillä kulkee 3,5 km:n pituinen luontopolku. Maja sijaitsee 4 km:n päässä Kortesjärven keskustasta.

Jokitupa

Hietalan jokimaja, joka tunnetaan nimellä Jokitupa ja on maalattu punasavella, on historiallinen lepo- ja yöpymispaikka Alajoen viljelytasangolla. Tämä tasanko, jonka pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 20 km ja leveys itä-länsisuunnassa 8–9 km, on Etelä-Pohjanmaan perinteinen maisema. Jokitupaa käytettiin aikoinaan paimenten lepopaikkana, lehmien lypsämiseen ja tarvikkeiden varastointiin, ja sinne toimitettiin kerran päivässä maitoa ja tarvikkeita. Aiemmin jokimajoja oli useita, mutta nykyään vain Jokitupa edustaa tätä historiallista perinnettä. Lapuan Seura sai Jokitupan lahjoituksena ja kunnosti sen vuonna 2013 uusimalla katon, tulisijan ja lattian. Majoissa on myös kuivakäymälä. Jokitupa on avoinna vierailijoille lepopaikkana ja yöpymispaikkana, ja sen ovet ovat lukitsemattomat.

Ritalaavun Laavu

Uittomieskämppä

Evijärven Jokisuunlahdella sijaitseva Uittomies-mökki kunnioittaa Ähtävänjoen historiallista lauttausperinnettä. Joki on toiminut tärkeänä yhteytenä merelle, helpottaen puutavaran lauttausta ja tervan kuljetusta. Evijärven yhdistys vastasi tämän Leader Aisaparin rahoittaman hankkeen toteutuksesta, ja sen toteuttamisessa oli mukana lukuisia vapaaehtoisia. Heinäkuussa 2017 avattu alue käsittää mökin, saunarakennuksen, laavun sekä 17-paikkaisen metsätyötaitojen harjoitusradan. Tarjolla on myös metsätyökilpailuja ja neljän kilometrin pituinen luontopolku. Ähtävänjoki on osa Tervareitti-melontareittiä, ja Uittomieskämpä tarjoaa kanootti- ja venevuokrausta sekä järviristeilyjä. Ähtävänjoki on historiallisesti ollut Järvimaalle tärkeä yhteys mereen, ja se on helpottanut puutavaran ja tervan kuljetusta vuosisatojen ajan. Se oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa merkittävä metsätalouden ja puutavaran kuljetuksen tulonlähde, ja Pietarsaariin kuljetettiin miljoonia tukkeja. Evijärvi toimi Pietarsaaren sahalle tärkeänä ajopuun kokoamispaikkana ja oli tunnettu taitavista puunhakkuutyöläisistään. <a href="https://youtu.be/1jTQMNJywps?si=DDJjXWJ02DvARXUa">Alueen metsänhoidon historia Video</a>

Lainekallion laavu

Lainekallion laavu sijaitsee lähellä Lainekallion paholaisen peltoa. Polttopuuta ei ole saatavilla.

Matinharju laavu

Lappajärvellä sijaitseva Matinharjun laavu sopii erinomaisesti päiväretkille ja luonnosta nauttimiseen. Siellä on erilaisia pelejä, leikkivälineitä, keinuja ja pöytäryhmä. Laavua ylläpitää <a href="https://karvalannuorisoseura.fi/">karvalannuorisoseura.fi</a>.

Maatilamatkailu Heikin Tupa, Töysä

Heikin Tupa Töysässä tarjoaa maatilamajoitusta ja elämyksiä ympäri vuoden. Päärakennus on vuonna 2000 rakennettu 1,5-kerroksinen pohjanmaalaistyylinen talo, jossa on 60-paikkainen ruokasali ja yläkerrassa 12 hengelle tilaa tarjoavat huoneet sekä puulämmitteinen sauna. Valkeisen järven rannalla sijaitseva kunnostettu telttamökki majoittaa 10 henkilöä, ja sen läheisyydessä on kesäreittejä. Palveluihin kuuluvat hieronta ja savusauna.

Teeren kiepin laavu

Soinin Iso Kaihijärvi Esteetön laavu

Puuteltta 2 & 3

Koninkorven lenkki

Koninkorven lenkki on helppo noin 3,4 kilometrin ympyräreitti Alavudessa Etelä-Pohjanmaan lakeudella, pääosin vähäliikenteisillä metsäteillä. Alavus sijaitsee Etelä-Pohjanmaan sydämessä, ja tämä lenkki kuvastaa alueen loivaa metsä- ja peltomaisemaa. Reitti kuuluu Kuuden tähden reitistöön, jonka kehitysohjelmaa Alavuden Kehitys Oy on koordinoinut Leader-rahoituksella Alavuden, Kuortaneen, Soinin, Ähtärin ja Alajärven Lehtimäen alueilla(2). Ajantasaiset tiedot merkinnöistä, pyöräilyvinkeistä, yhteiskäytöstä hevosten kanssa ja ilmoituksesta, ettei reitin lähtöpisteellä ole erillistä pysäköintialuetta, löytyvät Kuuden tähden reitistön ylläpitämältä Koninkorven lenkki -sivulta Outdooractivessa(1). Visit Alavus kokoaa saman kaupungin muita ulkoilukohteita, järvilenkkejä ja uimarantoja, jos haluat yhdistää matkailupäivään useampia kohteita(3). Maisema on eteläpohjalaisittain metsäistä ja loivapiirteistä; korkeuserot pysyvät pieninä metsäautotieosuudella. Noin puolivälissä reitti kulkee Etelä-Pohjanmaan Valmennustallin maneesin ja Etelä-Pohjanmaan Valmennustallin kentän kohdalla Koivusaarentiellä, joten ratsastustoiminnan ja tallipiha-alueen läheisyys kannattaa huomioida kävelijöinä ja pyöräilijöinä(1). Ratsastus on sallittu, joten kohtaa ratsukot rauhallisesti: äänellinen tervehdys auttaa hevosta tunnistamaan lähestyjän(1). Maastopyörää suositellaan, mutta kuvausten mukaan suuren osan matkasta voi ajaa myös tavallisella pyörällä(1).

Teeren kieppi

Polun taukopaikat, polttopuukäytännöt ja teerien häirinnän välttäminen on koottu Tuuri Resortsin omalle reittisivulle(1). Visit Seinäjoki Region kuvaa lyhyesti kokonaisuuden matkailijalle, joka etsii varttia vaille koko perheen ulkoilua Etelä-Pohjanmaalla(2). Alavuden kaupungin Kodat ja laavut -sivulla reitin taukopaikka on listattu ja linkitetty Tuuri Resortsin tarkempiin ohjeisiin(4). Maakunta on Etelä-Pohjanmaa ja kunta Alavus. Teeren kieppi on noin 2,5 kilometrin mittakainen rengasreitti Tuurissa, Alavudella, Etelä-Pohjanmaalla: pääosin helppokulkuista, tiivistetyllä kivituhkalla päällystettyä ja enimmäkseen noin kolme metriä leveää väylää, joka sopii perheille, rattaille ja monille pyörätuolikäyttäjille(1)(2). Opastaulut seuraavat mustakuikka Tarmo Teeren ensimmäistä elinvuotta; mukaan voi ottaa myös luontoaiheisia leikkejä ja geokätköjen etsintää(1)(2). Alueella elää aitoja teeriä, joten hillitty liikkuminen auttaa havainnoissa(1). Puolen kilometrin päässä lähdöstä Teeren kiepin laavu on kotamallinen taukopaikka sisänuotiopaikalla ja ryhmille sopivalla tilalla; puja tuodaan tasaisin väliajoin, mutta oma varapino kannattaa ottaa mukaan(1)(3). Laavun kohdalla ja sen jälkeen on loivia mäkiä, joissa pyörätuolilla liikkuva voi tarvita työntöapua(2)(3). Talvikunnossapidosta ei huolehdita; Tuuri Resorts mainitsee lumikengät talviseen käyttöön, ja Retkeile Lakeuksilla kertoo lumikenkien lainausmahdollisuudesta Etelä-Pohjanmaan kirjastoissa, kun niitä on saatavilla(1)(3). Retkeile Lakeuksilla luokittelee reitin vaativaksi esteettömäksi: Riihontien ylityksen jälkeen noin 1,7 kilometrin kohdalla jäljelle jäävä noin 0,8 kilometrin osuus on karkeampaa soraa (rakeet jopa noin 50 mm) ja lyhyissä nousuissa kaltevuus voi olla suunnilleen yhdeksän prosenttia; halutessaan voi jättää tämän osuuden väliin ja palata noin 500 metriä Riihontietä pitkin kohti lähtöä(3). Reittipuolivälissä on noin 50 metrin lankkupolku penkineen mäntymetsikössä(3). Pykälistö–Töysä-moottorikelkaura kulkee lähellä samaa ulkoiluverkostoa, joten talvella kuuluu joskus myös kelkkaliikennettä, vaikka tämä rengas on erillinen merkitty kävelypolku. Tuuri Resorts, Alavus, sijaitsee aivan reitin vieressä ja toimii käytännön maamerkkinä ennen tai jälkeen kierrosta.

Soinin esteetön luontopolku

Soinin esteetön luontopolku on noin 0,8 kilometrin pätkä lankkupoluilla ja tiiviillä metsäpohjalla Kaihiharjun harjulla Ison Kaihijärven rannalla Matosuon maisemassa. Etelä-Pohjanmaa tarjoaa tässä kohteessa harju- ja suoluonnon yhdistelmän, ja reitti sijaitsee Soinin kunnassa. Virallinen jako täysin esteettömään rantaosuuteen ja pidempään haastavan esteettömään harjupolkuun sekä talviajan huomiot kannattaa tarkistaa Soinin kunnan reittisivulta(1). Visit Soini kytkee saman kohteen Hermannin alueen reitistöön ja kertoo esimerkiksi Hermanninlenkin ja Multiantie 495 -lähtöön liittyvät käytännöt; sivuilla toistuvat sama taukopaikka- ja käymälätieto(2). Laajemmassa retkeilyverkossa Matosuo esiintyy Natura 2000 -aapasuona, jota halkovat muun muassa Arpaisten reitin yhteydet(3). Matosuo parkkipaikalta ja Matosuo pysäköintialueelta polku johdattaa leveää lankkua pitkin kohti Soinin Iso Kaihijärvi Esteetön laavua: rannalla on maisematasanne, esteetön laavu ja nuotiopaikka lyhyisiin taukoihin. Jatkamalla kohti Kaihiharjua reitti päättyy nuotiopaikan luokse, ja Matosuo esteetön kuivakäymälä Kaihiharju sijaitsee taukopaikan tuntumassa. Virallinen teksti kuvaa noin 200 metrin täysin esteetöntä osuutta järvelle ja noin 700 metrin ”haastavaa esteetöntä” harjupolkua, jolla osa kävijöistä hyödyntää avustajaa; pidemmällä osuudella on neljä istumataukopaikkaa(1)(2). Samasta käyntialueesta on luontevaa jatkaa Hermanninlenkille, Hermanninpolulle, Arpaisten reitille tai lähistön Kolunjärvi–Soini moottorikelkkauuralle, jos haluaa yhdistää lyhyen esteettömän kierroksen pidempään päivään.

Arpaisten reitti

Reitin pituus on noin 52,9 km yhtenäisenä vaellusreittinä Ähtärin eläinpuisto- ja matkailualueen sekä Arpaisten tuvan seudun välillä kohti Soinia. Se on yhden pitkän päivän tai kahden–kolmen päivän reissu useimmille. Viralliset kuvaukset ja palvelut: Luontoon.fi:n Arpaisten reitti -sivu(1) ja Retkeile Lakeuksilla -sivuston Arpaisten ulkoilu- ja vaellusreitti -kohdekortti(2). Arpaisten.fi tarjoaa ladattavan PDF-kartan ja kertoo, että Soini–Arpainen -osuus on yleisesti hyväkulkuinen, kun taas Arpainen–Ähtäri voi olla paikoin heikommin raivattu, ja Ähtärissä on raivaus- ja kunnostussuunnitelmia(3). Ähtärin kaupungin mukaan reitti lähtee entisen Hotelli Mesikämmenen tenniskentän vierestä, on merkitty tolpin ja punaisen värikoodin avulla ja soveltuu patikointiin sekä maastopyöräilyyn(4). Soinin kunnan mukaan Soinista Arpaisten kämpälle on 28 km, lähtö Lauttosen virkistysalueelta, reitin varrella viisi taukopaikkaa, reitti on patikoijien käytössä ja talvella osa mahdollisesti hiihtokelpoista lumitilanteesta riippuen(5). Visit Seinäjoki Region kuvaa Ähtäri Zoo–Arpainen -välillä vaihtelevaa metsä- ja tiepohjaa, pitkospuita Porrasuolla ja Heinä-Arpaisilta sekä kolme taukopaikkaa noin 1,5 km:n säteellä Niemisjoen varrella alkumatkasta(6). Retkeile Lakeuksilla mainitsee E6-kaukovaelluksen, kangas- ja aapasuomaisemat sekä harjumainen Natura 2000 -alue(2). Reitti ei ole lenkki. Ähtärin matkailualueelta alkumatkalla tulevat Nuutinkosken kota, Ohrakosken kota ja Ohrakosken laavu Niemisjoki parkkipaikan läheisyydessä. Noin 15,6 kilometrin kohdalla on Saarisen laavu. Noin 24 kilometrin kohdalla Lauttosen uimaranta ja Seurakunnan ranta Lauttotjärven rannalla tarjoavat uimamahdollisuuden lämpimällä säällä. Nevanperän Laavun ja Matosuo pysäköintialueen jälkeen Kaihiharjun nuotiopaikka ja Soinin Iso Kaihijärvi Esteetön laavu sijoittuvat samaan solmukohtaan, johon liittyvät Hermanninlenkki, Hermanninpolku ja Soinin esteetön luontopolku. Arpainen grillipaikka ja Saarilammen laavu - Soini tulevat ennen pohjoispään tupa- ja laavualueelle: Arpaisten Laavu, Arpainen autiotupa, Arpainen sauna ja Arpainen tulentekopaikka kämppä Parkkipaikka Arpaisen lähellä. Lue lisää Arpaisten Laavusta ja Arpaisen autiotuvasta omilta sivuiltamme. Laavuissa ja nuotiopaikoilla on pääsääntöisesti puuhuoltoa(2). Kalevin kiekka lyhyenä rengasreittinä kämpän päästä tarjoaa päiväretken pidennystä(3). Samalta matkailualueen parkkipaikalta pääsee Väliveden ulkoilureitille, Niemisjoen retkeilly-ja kalastusreitille ja muihin lyhyempiin polkuihin ennen koko janan vaellusta. Retkipaikan talvikertomus kuvaa Arpaiskämpällä yöpymistä, retkeilyä Saarilammen laavulle ja puusaunan lämmittämistä—HYÖDYLLISTÄ lukuaineistoa talvella, vaikka viralliset sivut korostavat, ettei kesäreitille ole talvikunnossapitoa(7). Löytöretkiä lähelle nostaa esiin Matosuon lintujen aapasuon pitkospuineen, Löytöperän noin 236 metrin korkeusvaihtelun ja pääharjulla punapäät merkkipuut(8). Ähtäri sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Pitkä keskiosuus kulkee kohti Soinia samaan alueen ulkoiluverkostoon.

Melontaretki Särämäjärven lintuvesille

Tämä melontarengas on noin 10,4 kilometriä Kuluntalahdella Nuasjärvellä ja pohjoisemmalla ruoikkoisella Särämäjärvellä Kajaanissa Kainuussa—rauhallinen lintu- ja päivämelontareitti ilman koskia. Tulostettavat melonnan esitteet, Melo Kajaanissa -aineisto ja se, miten Kuluntalahti liittyy laajempaan nuasjärvisen melonnan kokonaisuuteen, löytyvät parhaiten Kajaanin kaupungin Kajaanin melontareitit -sivulta(1). Kuluntalahden luiskat ja laituripaikat ovat samassa palveluluettelossa kuin muutkin kaupungin satamat Venesatamat ja melontakeskukset -sivulla(2). Kajaanin Latu pitää yllä Melo Kajaanissa -PDF-linkin, viikkomelonnan Kuurnan melontatallilta sekä käytännön listan paikallisista vuokraajista, jos tarvitset varusteet tai ohjatun ensimmäisen retken(3). Vesillä alkukohta on Kuluntalahden palvelurypäs: Kuluntalahden veneluiska ja Kuluntalahden Veneenlaskupaikka ovat Kuluntalahden uimarannan tuntumassa, ja Kuluntalahden parkkiapaikka sopii autolla saapujalle lyhyeen kantoon. Kuluntalahden venesatama täydentää satamapalvelut samassa lahdessa. Kuluntalahdelta reitti kulkee suojaisaa sisävesikierrosta kohti Särämäjärveä lyhyen yhdysväylän kautta, jota käytetään tyypillisesti tässä lintujärvi-suunnassa. Särämäjärvi on kompakti järvi—luokkaa muutama kymmenen hehtaaria ja muutama kilometri rantaviivaa rekisteritiedoissa—joten pysyt ruoikoissa ja laguuneissa, joissa vesilinnut ruokailevat ja lepäilevät(4). Haikaroita, sorsia ja uiskentelijoita voi odottaa enemmän kuin ison selän aallokkoa; silti Nuasjärven avoimilla laituriosuuksilla noudatat tavanomaista tuuli- ja aallikkovarausta ja pidät etäisyyttä pihoihin ja yksityislaitureihin. Lähellä kulkee merkittyjä maareittejä samasta rantavyöhykkeestä: Lehtimäki latu on talvella hiihtolatuverkko laituritaskun liepeillä, ja Vaarojen kierto maantiepyöräilyreitti on pitkä maantiepyöräilylenkki, joka myös risteää tämän rannan—hyödyllinen tieto, jos yhdistät melonnan pyöräilykauteen. Jos suunnistelet maamerkeillä, Kuluntalahden koulun sali kertoo koulun sijainnin rannan yläpuolella. Satamien varaus- ja käyttöohjeisiin pätevät kaupungin satamasivuilla julkaistut yhteystiedot(2).

Pajakkakosken koskipolku - vaativa esteetön

Pajakkakosken koskipolku – vaativa esteetön on noin 1,1 kilometrin mittainen jokirantalenkki Pajakkajoen kuohuissa aivan Kuhmon keskustassa Kainuussa. Reitti kulkee leveillä puukäytävillä historiallisten kivimöljien yli. Visit Kuhmo kertoo, miten reitti istuu laajempaan Rantaraittiin, nuotiopaikkoihin ja kesäpalveluihin(1). Möljän kunnostukset ja pyörätuolitason kulkumahdollisuudet tiivistää Kuhmon kosket -sivusto(2). Visit Finland esittelee englanniksi Pajakan kolmen kosken kokonaisuuden, tervavenehistorian ja koskikellunnan(3). Kierros alkaa liki sillan tasolta: heti alkumetreillä kulkee ohi Kuhmon kaupunginkirjasto parkkipaikan ja Tuupalan talomuseon, ja Tuupalan puukoulun sali sekä Tuupalan ulkokuntoilupaikka sijaitsevat hieman sisämaahan Peuranpolun varrella. Pajakkasuvannon melontalaituri on rauhaisalla suvannolla melojille, jotka jatkavat esimerkiksi Leskensaaren kierros melontareitti 5 km -osuudelle tai muille vesireiteille. Noin 0,2 kilometrin kohdalla Pajakkakosken vetomöljä ylittää pääuoman lankuilla, jotka on rakennettu 1870-luvun kivisille vetolinjoille; tässä ovat ääni, tuntu ja näkymä, jotka tekevät paikasta maakunnan näkyvimmän vapaana kuohuvan kosken. Kierto päättyy Pajakkakoski parkkipaikalle tai Maakunnanranta Kuhmo parkkipaikalle Lammasjärven suunnasta saapuessa. Koskipolku jatkuu samaa rantaa noin kilometrin verran kohti Suvanto-autiotupaa ja avotulipaikkoja, joten päiväretkeilijä voi yhdistää molemmat(1). Kuhmon rantaraitti on noin 4,8 kilometrin kävelyreittikehys kirjaston, Tuupalan museon ja kamarimusiikkikohteiden kautta tänne(1). Kalastajilla on omat sääntönsä: Pajakkakoski ja Saarikoski muodostavat yhteisen viehe- ja perhokalastusalueen, niiden välinen Akonkoski on erillinen ekoalue omalla lipulla, ja koko joella vaaditaan väkäsettömät koukut(4). Jere Huovisen esteettömän kalastuksen juttu Vapaa-ajan Kalastajassa kuvaa, miten pohjoisrannan kulkusilta avaa pyörätuolilla pitkiä niskaosuuksia, miksi illat tuovat kalat lähelle rantaa ja miten eteläranta jää tavallisella pyörätuolilla vaikeaksi mutta avautuu maastoluokan tuolilla(5). Kuhmo sijaitsee Kainuussa.

Sapporon polku Vuokatti

Sapporon polku Vuokatissa on noin 9,8 kilometrin merkitty rengaslenkki Vuokatin vaarajonon kolmen pohjoisimman huipun ympärillä Sotkamossa, Kainuussa. Reitti kulkee Sotkamon kunnassa Vuokatin liikunta- ja lomapalvelujen läheisyydessä. Viralliset mitat, nousu- ja laskusuhteet (noin 199 metriä), aika-arvio (noin 3,5 tuntia) ja keskitason vaativuusluokitus löytyvät Sapporon polun omalta kuvauksesta Vuokatti.fi(1) -sivustolla. Sotkamon kunta kokoaa Vuokatin osaksi laajempaa kävely-, pyöräily- ja retkeilyreittitarjontaa ja ohjaa karttoja verkossa(2). Vuokatti Sportin ja Vuokatti Areenan tienoilta polku kipuaa nopeasti vaarametsään. Taukapaikkoina voi käyttää esimerkiksi Jäätiönlammen laavua alkumatkalla, Pöllylammen kota ja Kettumäen kota -alueita puolivälin tienoilla sekä itäosassa Lehmilammen kotaa, jossa on nuotiopaikka(3). Noin kahden kolmasosan kohdalla Iso-Pölly Vuokatinvaara katselutasanne ja näkötorni palkitsee noususta näkymillä vaarajonolle ja järvimaisemiin. Reitti risteää UKK-reitti Sotkamo -osuuden kanssa, ja alkulenkille osuu Eino Leinon polun kuvauksissa mainittuja yhteispätkiä(3). Juurakkoinen ja kivinen pohja vaihtelee; sauvat helpottavat märällä tai liukkaalla kelillä(3). Syksyllä 2025 on uusittu opasteita ja rakennettu pitkospuita; ainakin risteyksissä uusi tunnus on violetilla pohjalla oleva S-kirjain vanhan punaisen merkinnän tilalla(3). Sydäntalvella, kun rinteet ja kilpaladut ovat täysin käytössä, koko ympäriajo ei välttämättä onnistu kohdissa, joissa polku kulkee rinteen reunaa tai poikki; sama lähde kuvaa lyhyempää talvilenkkiä UKK-osuuksilla ja pistoskeikalla Keiman huipulle(3). Retkipaikan Auli Packalénin artikkeli kuvaa sumuisen sään tunnelmaa kuusikoissa ja noin 1,5 kilometrin pidennyksen Pöllylammelle(3). Länsiosan tuntumassa ovat Vuokatti Safaris ja Vuokatin Seikkailupuisto, jos kaupalliset aktiviteetit kiinnostavat retken jälkeen.

Soiva Metsä Suomussalmi

Soiva Metsä on noin 1,6 kilometrin helppo silmukka mäntyisellä Kaunisniemen harjulla Suomussalmella, Kainuussa. Polku kiertää vajaan hehtaarin kokoisen puiston, jossa isoihin soitintaideteoksiin voi koskea ja kokeilla ääniä: kelloja, kilinäkeinuja, ukkospeltejä, rumpuja ja muita harjuun upotettuja veistoksia; maisemassa on pieniä lampia ja jääkauden suppia. Esitteet, soitinkartta PDF:nä ja ajo-ohjeet löytyvät Suomussalmen kunnan Soiva Metsä -sivulta(1). Visit Suomussalmi täsmentää, miten Seitenahvenisen ulkoilukäytävä liittyy kohteeseen ja miltä harjulta avautuu näkymä Hietajärvelle(2). Lyhyenä hetkenä kuvaa saapumista Suomussalmen kesäteatterin parkkiin, leveää polkua pitkin etenemistä ja soittimien kokeilemista aina korkealla sadeputkella asti, josta avautuu laaja järvimaisema(3). Yle Egenland kertoo, miten keskellä oleva suppa kohottaa ääniä luonnon konserttisalina, miten osa veistoksista soittaa tuulessa ja että soitinrakentajat huoltavat teoksia parin vuoden välein(4). Käytännössä lenkki kiertää soitinalueen ja harjun näkökohtia ja palaa Suomussalmen kesäteatterin liepeille; Suomussalmen kesäteatteri parkkipaikka on kätevä autoilijan lähtöpiste kesäteatterin vierestä. Kohde sopii lapsiperheille, ryhmille ja aikuisille, jotka haluavat yhdistää kävelyn ja musisoinnin. Samassa harjumaisemassa voi jatkaa pidemmän lenkin Kaunisniemen kuntoradalla tai tutustua myös Pitämän kuntopolkuihin, jotka käyttävät osin samoja pysäköintimahdollisuuksia Kaunisniemen suulla(2). Tarkempia tietoja lippuista ja teatterin palveluista kannattaa lukea meidän Suomussalmen kesäteatteri -sivultamme. Suomussalmi on Kainuussa Kajaanin ja Kuusamon välisellä reitti-alueella; Soiva Metsä toimii pysähdyksenä muun muassa Hossan retkikohteiden ohessa(2). Kainuu on itäinen maakunta, jonka harjut ja järvet antavat taustan tälle kulttuuripolulle. Suomussalmi sijaitsee Kainuussa.

Kalastuspolku Paljakka

Kalastuspolku on noin 6 kilometrin helppo kävelykierros Puolangan Paljakassa Kainuussa vanhan metsän ja luonnonpuiston kupeessa. Virallisimmat reittikuvaukset, kestävän liikkumisen ohjeet ja karttalinkit löytyvät Paljakan matkailualueen retkeily- ja vaellussivulta(1). Puolangan kunnan Paljakka-sivu kertoo oloista ikimetsien ja harvinaisen avoimen Paljakan luonnonpuiston liepeillä(2). Kierroksen alkupäässä tulee vastaan Paljakkatalo ja Paljakka Caravan-alue, sitten Paljakan laskettelukeskus parkkipaikka, Paljakka frisbeegolf ja Hiihtokeskus Paljakka eli palvelukeskittymä. Noin 4,3 kilometrin kohdilla Rakennusjärven kota tarjoaa tauon Rakennusjärven rannalla. Loppupuolella reitti kulkee Lake Resort Paljakan avantouintipaikan ja Paljakka Lake Resortin Näköalasaunan kautta. Alue linkittyy samaan verkostoon kuin Talvinen fatbike- ja monikäyttöura ja Hepovaaran maastopyöräilyreitit - Paljakka - Puolanka, jos haluaa yhdistää kesäpatikointia ja pyöräilyä. Murphy siteeraa Holjanderin blogissa Paljakan reittitekstistä Louhenjoen niittymaisemista, Neulakosken jälkeen Rakennusjärvelle kääntymisestä ja noususta takaisin keskustaa kohti sekä varoituksesta pienille lapsille reitin pituuden ja nousun vuoksi(3). Hän kuvaa selkeitä opasteita ja UKK-reitin merkintöjen yhteiskäyttöä(3).

Pirunkirkko

Pirunkirkon kierros on noin 1,3 km pitkä kävely Paljakan ulkoilualueen tuntumassa Puolangalla, Kainuussa. Metsähallitus kuvaa Pirunkirkon suojelumetsää—noin 74 hehtaaria Paljakan luonnonpuiston naapurissa—Luontoon.fi-sivulla päiväretkikohteeksi, jossa Louhenjoki virtaa kalliorotkon pohjalla ja pirun saarnastuoli-niminen kallio jää mieleen(1). Ajantasaiset retkeily- ja alueohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Pirunkirkon suojelumetsä -artikkelista(1). Puolanga on vaaramaisemaa, ja Paljakan retkeily- ja hiihtoverkko alkaa muutaman kilometrin päässä. Holstintien pysäköintialueelta lähtee pian Pirunkirkko päivätupa ja polttopuiden huoltopiste polun varrella; kuivakäymälä helpottaa ennen jokeen laskeutumista(1). Noin puolen kilometrin kohdalla Pirunkirkko on rotko ja kivikkoinen Louhenjoen uoma; jokitörmät ovat viettäviä ja sorapintaisia, eikä kaiteita ole, joten kostealla tai jäisellä kelillä eteneminen vaatii malttia(1)(3). Kierros palaa Pirunkirkon parkkiapaikka -alueelle. Samalta pääsarjalta lähtee Ilveskierros, ja UKK-reitti Paljakka, Köngäskierros Puolanka ja Paljakan luonnonpuiston polku kytkeytyvät tähän solmukohtaan(1). VaaraKainuun Jukka Eskelisen kirjoitus tuo esiin sammaleisen kuusikon ja rotkon jylhyyden—paikka kannattaa kulkea hiljaa(2). Luontoon.fi:n mukaan polku on helppokulkuinen ja kosteisiin sekä jyrkkiin kohtiin on siltoja ja pitkospuita, mutta näköalapaikalla ja rotkon partaalla tarvitaan silti jämäkät kengät(1). Out in the Nature kuvaa jokea kohden jyrkempää, kivisempää loppupätkää myrskyvaurioiden ja reitin uudelleenohjauksen jälkeen; sateella ja liukkaalla kannattaa varata aikaa ja varmistaa pito(3). Talvella Latvavaaran latu, 17 km, Paljakka kulkee Pirunkirkon kautta hoidetuilla laduilla, joten kokemus on toinen vuodenaikana(1).

Maisemareitti

PDF-reittikartat, digitaalikartat ja sähköiset reittioppaat löytyvät Paljakan matkailukeskuksen retkeily- ja vaellussivuilta(1). Discovering Finlandin Paljakka ja Wild Taiga -artikkeli kuvaa, miten 10 kilometrin Maisemareitti nousee vaaralle näkymiä hakien(2). VaaraKainuu listaa saman reitin suosituimpien kävelyjen joukkoon ja kuvaa selkeät opasteet(3). Maisemareitti on noin 10,4 kilometrin rengasreitti Paljakalla Puolangan kunnassa Kainuussa. Paljakan ulkoilureitit lähtevät matkailualueen keskeltä, joten kävely alkaa kätevästi palveluiden läheltä ilman erillistä kuljetusta(1). Silmukka kulkee tyypillisessä kainuulaisessa vaara- ja metsämaisemassa. Alkupuolella reitti ohittaa Paljakka Lake Resortin Näköalasaunan tuntumaa, ja noin kolmen kilometrin kohdalla tulee Teeriharjun laavu nuotiopaikkatauolle. Laskettelukeskuksen ja palvelukeskuksen puolella silmukka kulkee Hiihtokeskus Paljakan, Paljakka frisbeegolfin, Paljakkatalon ja Paljakka Caravan-alueen ohi—hyviä tavapaikkoja tapaamisille tai palveluihin suunnatessa. Paljakan reittiverkosto liittyy lukuisiin muihin merkittyihin linjoihin. Talvinen fatbike- ja monikäyttöura, Latvavaaran latu, 17 km, Paljakka ja Latvavaaran maastopyöräilyreitti Paljakka - Puolanka sijoittuvat samaan keskukseen; pidemmät patikot kuten Ilveskierros ja Köngäskierros-vaellus löytyvät matkailukeskuksen omilta retkisivuilta(1). Metsähallitus ylläpitää erillistä merkittyä luontopolkuverkostoa Paljakan luonnonpuistossa vieraille, jotka tarvitsevat luonnonpuiston omat säännöt; se ei ole sama kuin tämä matkailukeskuksen Maisemareitti. Paljakka sijaitsee Puolangalla, ja Kainuu on laajempi maakunta.

Hiidenkirkko

Hiidenkirkon luontopolku on noin 1,5 kilometrin pituinen, helppo kierros Hakokylässä Ylä-Tervajärven itärannalla Hyrynsalmella Kainuussa. Hyrynsalmen kunta kuvaa Hiidenkirkon nähtävyytenä ja mainitsee vastarannan laavun noin neljän kilometrin päässä kirkonkylää kohti Hakokyläntietä pitkin(1). Kainuun kylät yhdistää Hiidenkirkon ja Vorlokin rotkolaaksot syviksi kalliorepeämiksi, joiden pohjalla lumi ja jää voivat säilyä vielä keskikesän helteilläkin, ja täsmentää Vorlokin rotkolaakson olevan UKK-reitillä Hyrynsalmen ja Komulankönkään välillä(2). Ukkohalla tiivistää saman tarinan matkailukohteiden esittelyssään: Hiidenkirkko sijaitsee Ylä-Tervajärven rannalla ja Vorlokin rotko kuuluu samaan maisemaan UKK-reitin varrella(4). Auto jätetään käytännössä Hiidenkirkko parkkipaikalle Tervasalmentien varteen. Outdoors Kainuun reittikuvaus kertoo lyhyestä jatkomatkasta pysäköinnistä varsinaiselle polulle ja tasaisesta lenkistä, joka kulkee männikköisten metsien, suonreunojen ja paljaiden kallioalueiden kautta ennen kuin rotko avautuu polun viereen(3). Roton mittoja ja syntyjä kuvataan lähteissä likimain 350 metrin pituudeksi, muutaman–muutaman kymmenen metrin leveydeksi ja enintään noin kymmenen metrin syvyydeksi; lähteet kuvaavat rotkon syntyjä jääkauden lopun sulamisvesien uurtamina kalliohalkeamina(2)(3). Pohjalla voi näkyä viime talven lumi vielä kesällä. Pohjalle voi laskeutua vain varmojalkainen kävijä, sillä kivikkö on vaativaa(3). Reunat voivat olla liukkaita, joten anna rotkon reunalle reilu turvaetäisyys ja pidä lapset näköetäisyydessä(3). Hiidenkirkolla ei ole ylläpidettyä nuotiopaikkaa; lähin nuotiopaikka mainitaan olevan vastarannalla noin neljän kilometrin päässä kirkonkylää kohti Hakokyläntietä pitkin(1)(3). Jalkineiksi riittävät käytännössä lenkkarit, sillä polku kuvataan varsin kuivaksi(3). Hyrynsalmi on kotikunta, ja Kainuu on maakunta, jos samaan matkaan yhdistää pidempiä UKK-osuuksia, Vorlokin rotkon, Komulankönkään tai Ukkohallan.

Kauhavaa sillalta sillalle

The biking route in Kauhava follows the Kauhavanjoki River, stretching thirty kilometers between Ämpi bridge and Jylhä bridge. It traverses a rural town and showcases the southern Ostrobothnian landscape with nine bridges offering river views. Riders can customize their journey by choosing specific bridges to stop at. Points of interest along the route include Iisakin Jussi's hut, the knife and textile museum, and various services in the Kauhava city center for refreshments and dining.

Kirkolta Kukkolaan ja Änttikankaalle, Kortesjärvi, Kauhava

This cycling route explores the Kortesjärvi district of Kauhava, traversing fertile farmland, charming villages, and urban areas. Starting and ending in Kortesjärvi Kirkonkylä, the route passes through Kukkola and Änttikankaa. Highlights in Kirkonkylä include the 200-year-old church and churchyard, Tapulipuisto with its historical ladder room, the Kortesjärvi Nuosissoeura building, and the old Kukkola mill. The journey north to Änttikankaa features Kortesjärvi Cemetery, and on the return, Nuottimäki Prunn, noted as a provincial border where South Ostrobothnian dialect is spoken to the west and Savo dialect to the east.

Pohjalaistalot pyöräillen, Lapua, Kauhava

This route offers a bike tour of Ostrobothnian houses, connecting Lapua, Kauhava, and Alahärmä, accessible by train. The journey begins at Lapua station, with a short cycle to Kosola House. From there, approximately 25 km of cycling leads to Iisakin Jussi's hut in Kauhava, with an optional stop at Jokitupa. The final leg is about 22 km via the old military road to Alahärmä's Härmä District Courthouse, from where one can depart by train. The trip can be extended over several days, with accommodation and dining options available along the route. Alternative train-only access to destinations is also provided.

Uiton matkassa

The Uiton biking route in Evijärvi highlights the region's historical rafting traditions. Rafting on the Ähtävänjoki river was economically significant, with logs rafted on Evijärvi before reaching sawmills. The route includes an old-fashioned rafting hut, sauna, training track in Jokisuunlahti, and facilities at Kirsilä beach like a salmon pond and campfire site. It also passes the Valmosanneva birdwatching tower, offering views of Lake Evijärvi and Jokisuunlahti Bay, a notable nesting area for black terns.

Evijärven kulttuurireitti

Evijärvi Cultural Trail showcases monuments and historical sites in Evijärvi, including the church from 1759 and a rafter statue near the municipal hall. Highlights include the old lemonade factory, the kiosk, Järviseudu Museum, and various monuments surrounding the church. The trail offers a rich exploration of local history and small-scale industry, guided by a map.

Paavolan reitti, Soini ja Ähtäri

The Paavola route is a roughly 20-kilometer circular trail in Soini Vehunkylä, marked with orange paint on trees, traversing forest landscapes and dirt roads. It connects to the Arpainen route, notable for its ridges, and includes rest areas within the Arpainen hiking area, approximately halfway along the trail.

Kolmen tähden polkaisu - Pyöräillen Ähtäriä ympäri

Kolmen tähden polkaisu is a circular biking route in Ähtäri, a rural town, offering nature, culture, and stunning landscapes. The route, formed by Valkeisen Loma, Hyvölän Talo, and Naava Resort, takes riders through beautiful rural and lake landscapes. Visitors can explore the art of Professor Eero Hiironen at the Pirkanpohja Art Center and other cultural attractions. For more sport, the route includes Mustikkavuori viewpoint and fitness stairs, and a demanding trail section for mountain bikes.

Satulasta satulaan, Ähtäri-Soini

Kartalla tämä reitti on noin 38,9 kilometrin päivälenkki maalaistie- ja metsäyhteysosuuksilla Ähtärin ja Soinin välimaastossa; lähtöalueelta avautuu Valkeisen järven ranta ja pelto- ja metsämaisemia. Etelä-Pohjanmaa sopii tällaisiin päiväretkiin laajemminkin. Saman nimen takana on Valkeisen Loman myymä kokopäivän ”Satulasta satulaan” -elämys: pyöräretki Valkeisen Lomasta itä-Ähtärin suuntaan hiekka- ja öljysoratieyhteyksiä pitkin Soiniin Vauhti-Matin Ratsutilalle—kuvauksen mukaan noin 22 kilometriä menosuuntaan ja noin 20 kilometriä paluusuuntaan—ja lisäksi islanninhevosvaellus, keittolounas tilalla sekä sauna ja iltaruoka matkailutilalla(1). Yrityspäivä on ennakkoon varattava, tarjolla toukokuusta marraskuuhun (muulloin keliolosuhteiden mukaan), ryhmäkokorajoin, ja hinta sisältää sähköpyörävuokran pyöräosuudelle(1). Itsenäinen pyöräilijä voi ajaa saman käytännön väylää omin päin; pinnat ovat tyypillisesti vähäliikenteisiä sora- ja metsätietä erillisen merkityn virkistysreittiverkon sijaan. Visit Ähtärin pyöräilysivut sijoittavat Ähtärin eteläpohjalaiseen pyöräilykenttään ja esittelevät kolmen päivän ”Kolmen tähden polkaisu” -paketin, jossa Valkeisen Loma on yksi majoittujista—hyvä tausta, koska pidempi tuote limittyy samaan ranta- ja maatilaklusteeriin(2). Visit Soini kuvaa Vauhti-Matin Ratsutilaa Itä-Ähtärintien varrella islanninhevosvaellusten lähtöpaikkana—sama kohde, johon Satulasta satulaan -pyöräosuus tähtää(3). Valkeisen Loman lähtöpaikan voi kiinnittää Valkeinen Loma -parkkialueelle ja suunnata lenkillä itään ja Soinin suuntaan ennen paluuta järven suuntaan. Kartta esittää kokonaisuuden lenkkinä ja tuoteteksti selkeän meno–paluu-kuvion tilalle; molemmat kuvaavat samaa käytännön reittikäytävää eri geometrialla. Odota sekoittuvaa maatalous- ja metsänäkymää, paikallista soratien liikennettä ja sateiden jälkeistä irtonaisempaa kantoa. Ajantasaiset varaukset, hinnoittelu sekä sähköpyörä- ja hevososuuden saatavuus: Valkeisen Loman Satulasta satulaan -tuotesivu(1). Lisäpäiväilyihin hyödynnä Visit Ähtärin luontoreitti- ja pyöräilyohjeita sekä laajempia Etelä-Pohjanmaan reittikarttoja(2).

Ilomäen lenkki

Etelä-Pohjanmaa on vahva ulkoiluregioni, ja Ilomäen lenkki on noin 8,7 kilometrin maastopyörälenkki Ähtärin Mustikkavuoren ulkoilukeskittymässä. Reitti kiertää mäkeä ja yhdistää metsäosuuksia sekä urheilualueen polkuja ja latupohjia: lähellä Mustikkavuorentietä kulkee frisbeegolfratojen ja hiihtomajan luona ja pian Himaistenkallion laavun kautta korkeammalla männikössä, ennen kuin reitti palaa Siltämäen ja Meijeritien palveluiden suuntaan eläinpuiston oheispalveluiden lähelle. Riippumattomat reittiluettelot kuvaavat Mustikkavuoren ympäristön maastopyöräilyä teknisesti melko helpoksi mutta nousuvoimaiseksi: alkuosuus voi käyttää leveitä latu- tai lenkkipohjia, ja maasto käy ajoittain vaativammaksi mäkisessä metsässä(4). Ähtärin kaupungin ulkoilusivuilla Mustikkavuori mainitaan vaihtelevampana maastona verrattuna tasaisempiin järvenrantareitteihin(3), mikä sopii tähän mäkeen sijoittuvaan lenkkiin paremmin kuin pitkiin Väliveden rengasreitteihin. Visit Ähtärin luontoreittisivusto kokoaa Ähtärin luontoreittien karttoja ja linkkejä ulkoiluaineistoihin(1). Kaupungin matkailusivuston pyöräilyosiossa Mustikkavuoren näkötorni on mukana markkinoidussa kolmen päivän pyöräilypaketissa, jonka päiväreitteihin yhdistetään kulttuurikohteita ja majoitusyrityksiä(2). Sivulla todetaan myös, että talvella reittien käyttö voi olla rajoitetumpaa, ja pakettiasiakkaille tarjotaan lisämaksusta fatbike- tai sähköfatbikevuokrausta(2). Ähtärin pyöräilypalveluita voi täydentää Velomeston pyöräilyystävällisellä kartalla, josta löytyy muun muassa kauppa- ja huoltopisteitä(5). Retkeile Lakeuksilla -sivuston Ähtäri-kooste esittelee pidempiä järven- ja metsäreittejä kunnan alueella yleistasolla(6); tämä Ilomäen lenkki on lyhyt mäkiosuus siihen verrattuna. Reitin varrella Mustikkavuoren portaat ja maisematorni liittyvät samaan virkistysalueeseen kuin valaistut hiihto- ja kuntoradat: voit yhdistää ajopäivään Tuomarniemi–Keskusta-ladun, Mustikkavuoren valaistun kuntoradan tai koko kunnan ympäri kulkevan Kolmen tähden polkaisu -pyöräilykierroksen, jos haluat jatkaa pidemmälle(2).

Sarvikkaan maaseutureitti

Sarvikkaan maaseutureitti on Kuuden tähden reitistön merkitty hiekkatiepainotteinen pyörälenkki, jota on kehitetty vuodesta 2020 alkaen Leader Kuudestaan ry:n hankerahoituksella Etelä-Pohjanmaan Kuusiokuntien alueella(1). Etelä-Pohjanmaa sopii sorapyöräilyyn, ja vertailu muihin Alavuden, Kuortaneen, Soinin, Ähtärin ja Alajärven reitteihin on järkevintä aloittaa Kuuden tähden reitistön reitti- ja kohdehausta(1). Retkeile Lakeuksilla -sivuston Sarvikkaankosket-kuvaus kertoo, että Ylämyllyn taukopaikka sijaitsee pyöräilyreitillä kohti Ähtäriä ja että jatkoksi tarjolla olevat patikointiyhteydet voivat olla paikoin huonokuntoisia ja niukasti merkittyjä — pysy merkityllä pyörätieosuudella, ellet ole valmis paikallissuunnistukseen(2). Karttamme mukainen lenkki on noin 27,5 kilometriä ja kiertää suljettuna rengaslenkkinä Alavuden taajamasta lähtien hiljaisia paikallisteitä ja hiekkateitä viljelysten, metsän reunojen ja kylien maisemissa. Alkumatkalla reitin varrella ovat muun muassa urheilupuistoalueet sekä pienet järvien rannat kuten Vähäjärvi ja Tusan ranta. Lasikota-rantamaja on sama taukapaikka kuin Kirkkojärven kierros -kävelyllä, jos ryhmä haluaa yhdistää kävelyä ja pyöräilyä samaan päivään. Noin kuuden kilometrin kohdilla linja kulkee kenttäalueiden ohi pohjoisempaa lenkkiä kohti. Pään luontokohde on Lapuanjoen Sarvikkaankosket: viiden kosken muodostama noin 3,6 kilometrin vesireitti on ollut kalastajille tärkeä, ja Sarvikkaan kylä sijaitsee Kuortaneen puolella kirkonkuntien puolivälissä(3). Wikipedian kuvaus täydentää kuvaa virtaamista ja Kantatie 66:n sillasta(3). Ylämyllyllä on kaksi laavua, joissa on puuhuolto, pieni uimaranta laiturilla, vuokrattava sauna, pysäköinti ja silta koskimaiseman yli(2). Alamyllyn Vanhatien varteen kannattaa poiketa, jos haluat täydentää kierrosta joen äärellä(2). Paluu osuutta kohden noin 24 kilometrin jälkeen kulku osuu Aseman seudun liikuntapaikkojen lähelle ennen kiertämisen sulkeutumista. Koska Sarvikkaankosket on myös kalastuskohde, tarkista kalastusoikeudet ja paikalliset määräykset ennen heittokalastusta virkistyskalastusluvilla(2). Talvikunnossapidon painopiste ei ole tässä sekalaisella tie- ja polkuverkossa, joten lumi ja jää voivat pysyä hiekkateillä pitkään; tarkista myös siltojen läheisyydessä jäätilanne sulamisaikaan(2). Nuotion tai tulen tekoa varten seuraa Ilmatieteen laitoksen varoituksia ja paikallisia kieltoja(2).

Pyöräillen Naapurinvaaran maisemissa

Pyöräillen Naapurinvaaran maisemissa on noin 15 kilometrin mittainen rengaslenkki Vuokatin matkailukeskuksen ja pohjoispuolen Naapurinvaaran vaaramaiseman välillä. Vuokatin pyöräsivuilla reitti on luokiteltu vaativaksi ja sivulla esitellään noin kahden ja puolen tunnin kesto, noin 142 metrin nousut ja lasketut metrit, korkeimmaksi kohdaksi noin 236 metriä ja matalimmaksi noin 142 metriä julkaistulla profiililla(1). Sotkamon kunta kuvaa Naapurinvaaran valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi, jonka lehtomaiset ja laidunalueet avautuvat näkymiin Vuokattiin ja Nuasjärvelle, ja ohjaa kävijät myös lyhyemmille patikointilenkeille kuten Lepikon lenkille koulun pysäköinnin läheltä(2). Vuokatin Naapurinvaara-sivu täsmentää harjun sijaintia matkailukeskuksen pohjoispuolella ja kertoo neljän kilometrin Lepikon lenkistä Naapurinlouhen kodan taukapaikalle, josta avautuu näkymät Vuokatin vaaroille(3)—samaan maisemaan tämä pyörälenkki pujottelee teitä ja metsäosuuksia pitkin. Maastossa reitti kulkee ympyränä. Lähtö on Katinkullan palveluryppään liepeillä: keilarata, frisbeegolf, uimarannat ja matkailijoiden pysäköinti, mistä linja jatkuu Tikkalansalmen esteettömän melontalaiturin kautta kohti Naapurinvaaraa. Noin kymmenen kilometrin kohdalla reitti sivuaa Naapurinvaaran Huvikeskusta eli Napista, tanssilavamiljoota harjun näköalapaikalla; kesäisin käytössä ovat muun muassa terassi ja grilli. Samassa vaaraosassa sijaitsevat Naapurinvaaran Lepikon lenkki -parkkipaikka, Naapurinvaaran koulun liikuntakentät ja Naapurinvaaran lasikota, hyvät etapit evästauolle. Loppupuolella reitti palaa Katinkullan uimarantaan, kylpylään ja sisäliikuntapaikkoihin—puolen päivän reissuksi sopivampi kuin koko päivän maantievaellus. Lyhyet risteävät polut auttavat jatkamaan matkaa toisella tunnelmalla: Jäätiön kuntoilureitti on valaistu kuntoilurengas Katinkullan tuntumassa näkymiin Nuasjärvelle ja Vuokatinvaaralle(5). Katinkullan talvipyöräilyreitti laavulle on talvella erillinen latu-yhteys laavuille, mutta kesäkarttaan sen voi yhdistää samaan palvelualueeseen. Paljon pidempään maantielenkkiin voi tarttua Vaarojen varjoissa -maantiepyöräilykierrokseen tai Tour de Nuas -rengasreittiin, jotka lähtevät samasta Vuokatti–Sotkamo -verkostosta. Sotkamo sijaitsee Kainuussa. Naapurinvaara kuuluu vanhoihin asuinalueisiin; kunnan materiaalit korostavat lisäksi harjuvaellusta ja talvilatuja samoilla rinteillä(2). Pyörän ja varusteiden vuokrausta sekä huoltoja tarjoaa Vuokatti Ski Service, joka mainostaa ympärivuotista vuokrausta ja verkkovarausta(4).

Tour de Nuas maantiepyöräilyreitti

Tour de Nuas on pitkä maantiepyöräilylenkki, jonka pituus on noin 84,8 kilometriä Kainuun metsä- ja vaaramaisemassa Nuasjärven seudulla Vuokatin lomakeskuksen ja Kajaanin tienootten välillä. Samasta kierroksesta on Tour de Nuas -matka Tour de Kainuu -yhteisöajossa: Endurance Kainuu esittelee tapahtumassa muun muassa noin 81 kilometrin Tour de Nuas -vaihtoehdon pidempien ja lyhyempien reittien rinnalle; reitillä ajetaan ilman kisa-aikaa teillä, joille ovat ominaista pitkät loivat nousut ja nopeat laskut kainuulaisissa vaaramaisemissa(1). Vuokatin matkailusivut esittelevät samaa Tour de Kainuu -viikonloppua ja kertovat, että Tour de Nuas -reitin voi ajaa maantiellä tai sähköpyörällä osana yleisötapahtumaa(4). Muulloin ajat julkisilla maanteillä ja paikallisilla yhteysväylillä muun liikenteen seassa; Endurance Kainuun osallistujaohje korostaa liikennesääntöjen noudattamista risteyksissä ja sitä, ettei järjestäjä ohjaa liikennettä, ja kertoo tapahtuman merkinnöistä sekä GPS-seurannasta—lukee kannattavasti, jos lähdet ryhmäajelulle(2). Kajaanin kaupungin pyöräilysivut sijoittavat kaupunkiseudun laajalle reitti- ja retkeilykartalle ja kuvaavat alueen reittejä suosituina kierroksina korkeusprofiileineen(3). Reitin alku osuu Vuokatin urheiluopiston tienoille: Vuokatti Sport -parkkialueet ja välinepisteet ovat lähtöhetkessä käden ulottuvilla, ja hieman lännen suuntaan Jäätiönlammen laavu tarjoaa laavutauon ennen kuin reitti kääntyy Oulujärven lahtien suuntaan. Puolenvälin tietämisessä reitti saapuu Kajaanin vesistöön: Karankalahden rantautumispaikka sekä Kesäniemen uimaranta ja melontalaiturit, Petäisenniskan veneluiskat ja nuotiopaikka-alue noin 36–43 kilometrin kohdilla sopivat pysähdyksiin ja uintiin lämpiminä päivinä. Myöhemmin Kuluntalahden venesatama ja koulun piha-alueen urheilukentät merkitsevät pohjoisrantaviikon taukopaikkaa ennen kuin reitti kulkee Pohjavaaran tienooksi Naapurinvaaran Huvikeskuksen ja Naapurinvaaran lasikota-näköalojen liepeillä noin 79 kilometrin kohdilla ja palaa lopuksi Vuokatin palveluihin. Samassa urheilupuistossa Vaaran huiputus -maastopyöräilyreitti haaroaa lyhyeksi vaarakierrokseksi, jos haluat jatkaa päivää erillisen polkupätkän merkeissä.

Pinniäisen pirtti

Pinniäinen Pirtti on historiallinen joenrantamökki ja sauna, joka sijaitsee Lehtimäen Läntisessä kylässä. Se on todennäköisesti rakennettu 1700-luvulla ja siirretty uuteen paikkaan 1800-luvulla, ja se toimi väliaikaisena majapaikkana Kirkonkylän viljelijöille, jotka työskentelivät pelloilla. Nykyään paikka on avoinna vierailijoille, ja mökin vieressä on nuotiopaikka, joka sopii grillailuun.

Kaihiharju

Hakasuon mylly - Paltamo

Hakasuon myllyn vieressä, Varisjoen varrella, sijaitsee ulkogrilli- ja nuotiopaikka. Myllyssä on jauhettu viljaa jo lähes vuosisadan ajan. Paikka sijaitsee aivan Kivesjärven ja Oulujärven läheisyydessä, ja sieltä lähtee Hakasuon 6 km:n pituinen luontopolku. Kartalta näkee, että alueen läpi kulkee myös laajempi pyöräilyreitti.

Runnin Grillipaikka

Kaupungin ylläpitämä julkinen alue rannan vieressä, jossa voi tehdä nuotiota. Polttopuuta ei ole saatavilla, mutta hotelli/kylpylä myy polttopuuta 10 euron hintaan nippua kohti.

Tenetin Grillipaikka

Ulkogrilli, jonka vieressä on penkkejä rannan / laiturin vieressä. Polttopuuta ei ole saatavilla.

Komulankönkään nuotiopaikka

Komulanköngään nuotiopaikka sijaitsee aivan Komulanköngään vesiputousten ja vanhan myllyn vieressä.

Sarvikallion Nuotiopaikka 2

Sarvikallion tulentekopaikka

Perpulanluhta tulentekopaikka

Fäboda Nuotiopaikka 1

Fäboda Tulipaikka 2

Fäboda Grillikodat 4

Toivakka ulkokuntosali

Paloisvuoren kuntotelineet

Ladun ja kuntopolun varrella janne.metsala@iisalmi.fi / 040 652 6278

Vuosaaren liikuntapuisto / Ulkokuntosali

520325. Ulkokuntoilupaikalla on 15 Omnigymin säädettävää painopakallista ulkokuntoilulaitetta ja 11 Waffan Senior Line -ulkokuntosalilaitetta. Omnigymin laitteita löytyy jalkojennosto- ja dippiteline, vatsalihaslaite, ojentaja- ja hauiskääntölaitteet istuen, pystypunnerrus, ylätalja, selkä-, vatsa- ja dippiteline, penkkipunnerrus, vinopenkkipunnerrus, jalkakyykky, vaakasoutu, selkälihaslaite, soutulaite istuen, jalkaprässi ja multilift-laite. Lisäksi Big rig -teline, jossa eri korkuisia leuanveto- ja riipuntatankoja. Waffan seniorilaitteita, joissa on kevyt ja kiinteä vastus, löytyy jalkaprässi, loitontaja, selkäojennus, vaakasoutu, yläveto, penkkipunnerrus, etupunnerrus, käsipyörä, dippi, vatsapenkki ja vartalonkiertolaite. Waffan-laitteissa on opastaulu, jossa näkyvät harjoitusohjelmat eri kuntotasoille. Omnigymin kuntolaitteissa liikkeiden ohjeet ovat kiinnitettyinä laitteisiin.

Mustikkamaan liikuntapuisto / Ulkokuntosali

Ulkokuntosalilla on 20 Omnigym-kuntoilulaitetta, joissa on säädettävät painot ja joista kutakin on kaksi kappaletta: jalkaprässi, jalkakyykky, penkkipunnerrus, vinopenkkipunnerrus, yläveto, vaakasoutu, etupunnerrus, hauis- ja ojentajalaitteet istuen sekä multilift-laite kyykkyjen ja epäkäslihasten treenaamiseen. Lisäksi ulkokuntosalilla on 7 Omnigymin kehonpainoharjoitteluun tarkoitettua laitetta: kaksi yhdistelmälaitetta, joilla voi tehdä leuanvetoja, dippejä ja jalkojen nostoa sekä säädettävät selkä- ja vatsapenkit, kaksi big rig -telinettä ja kolme erikorkuista (45, 60 ja 75 cm) hyppyboksia. Maahan on maalattu myös erilaisia kuvioita, joita voidaan hyödyntää koordinaatio- ja hyppyharjoituksissa. Ulkokuntosali on rajattu aidalla muusta ympäristöstä ja sinne on kaksi sisäänkäyntiä. Ulkokuntosalilla on 3 selkänojallista penkkiä sekä roskakori.

Taavetinpuisto / Senioreille suunnattu ulkokuntoilupaikka

Senioripuiston liikuntavälineet sopivat henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai jotka käyttävät pyörätuolia. Puiston yhteydessä on 500 metrin pituinen liikuntareitti. Yhteensä 20 laitteen mittainen liikunnallinen rata, jossa on paljon toiminnallisia aktiviteetteja esimerkiksi liikkuvuuteen, muistiharjoitteluun ja tasapainoiluun liittyen. Puistossa ei ole talvikunnossapitoa. Miina Sillanpään Säätiö suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa senioreille suunnatun monipuolisen kuntoilu- ja kohtaamispaikan, Taavetinpuiston ja Ikiliikkuja-kävelyreitin. Taavetinpuiston tavoitteena on tukea ikäihmisten omatoimisuutta, ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä, lisätä innostusta ulkoiluun ja tarjota mahdollisuuksia virkistävään yhdessäoloon muiden kanssa.

Pirkkolan liikuntapuisto / Ulkokuntosali

506558. Monipuolinen ulkokuntosali, jossa on Davidin säädettävät painopallolaitteet sekä useita erilaisia kuntoilutelineitä. Laitteina jalkakyykky (2 kpl), jalkaprässi, pystypunnerrus, penkkipunnerrus, vaakasoutu, voimaköysi, hauispenkki, laite bulgarialaiseen askelkyykkyyn tai romanialaiseen maastavetoon ja esteetön yläveto ja etupunnerrus. Kuntoiluvälineinä riipuntatikkaat (2 kpl), vatsapenkki (4 kpl), selkäpenkki (4 kpl), nojapuut, leuanvetotanko, dippipenkki/polvennostoteline, hyppyboxi (2 kpl), voimapaasit (3 kpl) ja tukkipatteri. Lisäksi David Cityline -monitoimilaite, jossa on eri korkuisia riipuntatankoja ja kiipeilyköysi. Alustaan on maalattu erilaisia ruudukoita ja viivoja toiminnallista harjoittelua varten.

Laajasalon liikuntapuisto / Ulkokuntosali

506614. Yhteensä 23 ulkokuntosalilaitetta ja Big Rig -kuntoteline. 12 Omnigym-merkkistä säädettävää painopallolla varustettua ulkokuntosalilaitetta: kyykky, vaakasoutu, yläveto, penkkipunnerrus, vinopenkki, etupunnerrus, vatsa-/selkäojennus-/dippiteline, jalkaprässi, multilift-laite, jalkanosto-/dippi-/leuanvetoteline ja istuen tehtävät hauis- ja ojentajalaitteet. Ulkokuntosalilta löytyy myös 11 kevyellä, kiinteällä vastuksella varustettua Waffa-seniorilaitetta: jalkaprässi, jalkojen loitonnuslaite, selänojennus, vaakasoutu, yläveto, penkkipunnerrus, etupunnerrus, käsipyörä, dippilaite, vatsapenkki ja vartalonkiertolaite. Lisäksi Big rig -kuntoteline monipuoliseen kehonpainoharjoitteluun.

Talin perhepolku / Ulkokuntoilupaikka

522900. Talin perhepolku on esteetön ulkoilu- ja kuntoilureitti (0,55 km) kaikenikäisille; se sopii erityisesti ikääntyneille, liikuntarajoitteisille ja lapsille. Esteettömän reitin varrella on eri-ikäisille tarkoitettuja toiminnallisia liikuntaleikkivälineitä sekä ulkokuntoiluvälineitä. Laitteina riipuntatikkaat, vatsalauta, jalkaprässi, olkapäidenkierto, askelstepperi (2 kpl), kaaripenkki, koko kehon venytyslaite, stepperi (2 kpl), selkäpenkki (2 kpl), rintapenkki (2 kpl), kuntopyörä, ylätalja, leuanvetotanko, dippitanko, lantiokeinu ja lantionkierto. Erityisryhmien liikuntamahdollisuus, liikunnalliset leikkivälineet, kuntoiluvälineet, tekniikkarata, seniorirata.

Roihuvuoren seniorikeskus / Ulkokuntoilupaikka

Roihuvuoren seniorikeskuksen pihalla sijaitseva senioreille tarkoitettu Lappset-valmistajan tasapainorata, jossa on tasapainopalkkeja, askelluspenkki ja olkapään harjoitusvälineitä. Lisäksi polkulaite. Kuntoiluvälineet ovat seniorikeskuksen ja palvelukeskuksen asukkaiden ja asiakkaiden sekä lähialueen asukkaiden vapaassa käytössä. Ulkokuntoilupaikka on esteetön. Esteetön kulku talon pohjakerroksen kautta. Punahilkantieltä pääsee loivaa asfalttipäällysteistä reittiä/rinnettä pitkin alas ulkokuntoilupaikalle. Reitille on asennettu kaide. Vieressä olevalla kulkuväylällä on katuvalot. Ulkokuntoilupaikalla on kolme selkä- ja käsinojallista penkkiä.

Linnunlauluntien ulkokuntosali / Ulkokuntosali

Helsinginkadun ja Linnunlauluntien kulmassa sijaitsevalla ulkokuntosalilla on yhteensä 14 ulkokuntosalilaitetta. Ulkokuntosalilla on säädettävillä painoilla toimivat ojentaja- ja hauislaite istuen, etupunnerrus, vinopenkkipunnerrus, penkkipunnerrus, yläveto, jalkaprässi, jalkakyykky, Multilift-laite kyykkyjen ja epäkäslihasten treenaamiseen, vaakasoutu ja vatsalaite sekä kehonpainoharjoitteluun selänojennus-dippi-vatsapenkki, dippi/leuanvetolaite ja Big rig -teline. Ulkokuntosali on valaistu ja siellä on penkkejä ja roskakoreja. Pyörätien läheisyydessä on pyörätelineitä. Entisen poistetun kuntoilupaikan tilalle on kylvetty niitty.

Kumpulan maauimala / Ulkokuntosali

520327. Ulkokuntosalilta löytyy Davidin säädettävät painopallolla varustetut ulkokuntoilulaitteet. Laitteina penkkipunnerrus, vinopenkki, etupunnerrus, jalkakyykky, yläveto, vaakasoutu, hauislaite, ojentajalaite ja yhdistelmälaite, jossa on vatsapenkki, dippiteline ja selänojennusteline. Lisäksi monkey bar -teline, jossa riipuntatikkaat sekä eri korkuisia leuanvetotankoja. Ulkokuntosalille pääsee maauimalan lounaispuolelta koripallokentän nurkilta, missä on ulkokuntosalialueelle oma sisäänkäyntiovi. Kesäisin ulkokuntosalille pääsee vain maauimalan puolelta, eli silloin se ei ole vapaassa käytössä.

Ruskeasuon liikuntapuisto / Ulkokuntosali

Ruskeasuon liikuntapuistoon avattiin kesällä 2024 OmaStadi-hankkeen puitteissa rakennettu ulkokuntosali hiekkakentän laidalle. Ulkokuntosalista löytyy säädettäviä painopallolla varustettuja kuntoilulaitteita, jotka soveltuvat voimaharjoitteluun, sekä erilaisia kuntoilutelineitä. Laitteina on Street Workout -teline, kyykky, Multi Lift -laite, jalkaprässi, vaakasoutu, ylävetolaite, penkkipunnerrus, vinopenkkipunnerrus, etupunnerrus, hauislaite ja ojentajalaite istuen, jalkojennosto/dippi/leuanveto -teline sekä tasapainopuomit (2 kpl).

Pielavesi DiscGolfPark

Jonkin verran korkeuseroja.

Hiekanpää DiscGolfPark

Harju School DiscGolfPark

Deligood Vuokatti DiscGolfPark

Ivalon frisbeegolfrata

Paljon korkeuseroja.

Hetan Frisbeegolfrata

Äkäslompolo Disc Golf Park

Hieman korkeuseroja. Viisi ensimmäistä rinnettä muodostavat perheradan. Rataa hoitavat Ylläksen läskit ja nahat.

Jätkänpuiston Frisbeegolfrata

Haverinen DiscGolfPark

Itä-Suomen koulu DiscGolfPark

Tasainen maasto. Rata on suunniteltu erityisesti läheisen koulun oppilaita silmällä pitäen.

Heinämäki DiscGolfPark / Heinis

Tasainen maasto. Ylläpitäjä: Heinämäen kyläyhdistys.

Enonkoski DiscGolfPark

Paljon korkeuseroja.

Paloisvuoren portaat

Tanhuvaaran kuntoportaat

Yhteensä 239 porrasta neljässä osassa, pituus 203 m. Ei talvikunnossapitoa.

Talvisalon kuntoportaat

Savivuoren kuntoportaat

Käyttö omalla vastuulla. Viitasaaressa on kuntoportaat Savivuoren ulkoilualueella, Lummeniemen leirikeskus ja Sahisin hiihtokeskus.

Säviän kuntoportaat

Toivakkan Kuntoportaat

Portaat on toteutettu Suomi100-teeman mukaisesti. Kuntoportaiden vieressä on infotaulu, jossa on liikekuvia. Portailla ei saa ajaa polkupyörällä. Portaat eivät ole käytössä talvella.

Söderkullan Kuntoportaat

Portaiden perustiedot Puisten portaiden leveys on 2 metriä, ja portaat jakautuvat kahteen osaan. Ensimmäisen osan pituus on 38 metriä ja nousukulma on noin 30 %. Korkeusero on 12 metriä ja askelmia on 81. Porrasosuuksien välissä on 30 metrin pituinen lähes tasainen kivituhkaosuus, jolta on kulkuyhteys kuntopolulle. Lähellä ovat myös hiljattain uusitut ulkokuntoiluvälineet. Toisen osuuden nousu on 21 % ja matkaa kohti kallion laetta on noin 45 metriä. Korkeusero kivituhkapolkuun on noin 10 metriä ja askelmia jälkimmäisellä osuudella 69. Kaiken kaikkiaan, alatasanne mukaan lukien, askelmia on 170. Älykäs valaistuksen ohjaus Portaiden valaistusta ohjataan sekä hämärätunnistimen että liiketunnistuksen perusteella. Valot syttyvät hämärän tullessa ja sammuvat, kun valoa on taas tarpeeksi. Tämän lisäksi valon määrä ohjautuu liiketunnistuksen mukaan – mikäli portaissa ei ole liikettä, valoteho himmenee pieneksi. Liiketunnistimen havaittaessa kulkijan valoteho nousee ja portaat pysyvät valaistuina määritetyn ajan. Talvikauden aikana portaat ovat poissa käytöstä eikä valaistus ole päällä. Portaissa on sähköinen kävijämäärälaskuri.

Savelanpuiston kuntoportaat

Puuportaissa on 179 askelmaa ja 25 nousumetriä. Portaat ovat 2,5 metriä leveät, ja niissä on kaiteet, kaksi välitasoa ja valaistus. Portaiden alapäässä Kompan-merkkiset ulkokuntoilulaitteet hiekkapohjalla: 2 x jalkojen nosto, leuanvetotanko, selänkiertolaite, crosstrainer ja kävelylaite. Kuntoportaat lähtevät Pihlajiston nuorisopuiston alueelta ulkokuntoilupaikan luota ja päättyvät Pyynikintien päähän. Ei talvikunnossapitoa, nastakenkien käyttö kielletty.

Vuorenmaan kuntoportaat

435 askelmaa, korkeusero 57 m, kokonaispituus 250 m. Ei talvikunnossapitoa. Vuorenmaan seikkailu- ja kuntoiluportaat ovat 250 metriä pitkät, ja niissä on 57 metrin korkeusero sekä 435 askelmaa. Reitillä on kaksi lepopaikkaa, runsaasti tilaa ohittamiseen sekä pysäköintialue huipulla. Portaat ovat saavutettavissa Kuninkaanpolku-polulta ja Vuorenmaan laavun läheltä.

Aurinkovuoren kuntoportaat

239 porrasta ja nousua noin 40 metriä. Portaat ovat valaistut ja toisella puolella on kaide koko matkan ajan. Portaiden ala- ja yläpäässä nuotiopaikat. Ylhäällä myös laavu ja näköalatasanne. Portaiden alapäässä hiihtomaa. Lähin parkkipaikka: Asikkalan liikuntahallin parkkipaikka, Asikkalantie 14.

Paloheinän kuntoportaat

Paloheinän kuntoportaissa on 254 askelmaa; ne ovat 121 metriä pitkiä ja 2,5 metriä leveitä. Portaiden ala- ja yläpäässä on ulkokuntoilulaitteita. Alhaalla on laitteet penkkipunnerrukseen, jalkakyykkyyn, vaakasoutuun ja etunojapunnerrukseen. Mäen päällä on viiden tukin tukkipatteristo.

Alppikylänhuipun kuntoportaat

Portaiden kokonaiskorkeus on noin 14,5 metriä. Portaita on yhteensä 182 askelmaa, ja niiden puolivälissä on välitaso ja penkki. Kuntoportaat ovat 2,5 metriä leveät, puurakenteiset ja varustettu metallikaiteilla. Talvikunnossapitoa ei suoriteta, nastakenkien käyttö on kielletty.

Hotel & Spa Resort Järvisydän

Virkistyskylpylä Kiannon Kuohut

Kiannon Kuohut -kylpylä sijaitsee Jalonuoma-joen varrella. Tarjolla on suomalaisia saunoja, höyrysauna, nelirataista 25 metrin uima-allasta, lastenallas kahdella liukumäellä, vesihieronta, poreallas ja kylmävesialtaat. Talvella on avoinna myös avanto talviuimista varten. Täältä lähtee lukuisia vaellus-, pyöräily- ja hiihtoreittejä. Lue lisää hinnoista ja <a href="https://www.suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kylpyla-kiannon-kuohut/aukioloajat">aukioloajoista.</a>

Imatran Kylpylä

Erilaisia virkistysaltaita, vesihierontapisteitä, Yorokobi-kuuma-allas, porealtaita ja porepenkkejä, kylmä- ja kuuma-altaat, kävely- ja jalka-altaat, vesiverhot, kallioputous, sateiden silta, kanjoni sekä ympäri vuoden lämmitetty ulkoallas.

Saaristokylpylä Kasnäs

Lastenallas, terapia-allas, poreallas, kylmäallas sekä kaksi 25 metrin rataa uimareille. Ulkouima-alueella on 10,8 metrin allas, lastenallas ja kaksi poreallasta.

Naantalin kylpylä

Poreallas, virkistysallas, roomalainen uima-allas, terapia-allas ja ulkouima-allas. OLOFitness-kuntosali.

Ruissalon kylpylä

Uima-allas, liikunta-allas, roomalainen uima-allas, mahdollisuus uida meressä ympäri vuoden. Kuntosali.

Katinkullan kylpylä

Suodattimien huuhteluvedet puhdistetaan biologisessa puhdistamossa ja johdetaan huuhteluvedeksi.

Tropiclandia

Kesällä ulkouima-alue 10 000 m², 9 liukumäkeä, suuri suppilo, monitoimi-/pore-/lastenallas.

Keurusselän kylpylä

Poreallas, uima-allas, lastenallas. Allasosaston tekniikka uusittiin vuonna 2015.

Vesiliikuntakeskus Kaukavesi

sisäuima-allas, hyppylaudat, vesiliukumäki, lastenallas, vauvojenallas, saunat.

Långvikin kylpylä

Uima-altaan lisäksi 2 poreallasta, kylmäallas sekä kylmä- ja kuumavesialtaat.

Kumpeli Spa

Allasosastolla on porealtaat, terapia-allas sekä kylmä- ja kuumakävelyaltaat.