Suomi Kartta

Säkinmäen kyläyhdistyksen ylläpitämä laavu ja sauna

Pehe-sauna sijaitsee Kaunissaarella, Sipossa. Saunaan mahtuu 5–6 henkilöä, ja siinä on pieni takkahuone sekä 12 hengen terassi. Saunan pesutilassa on hanasta tulevaa kylmää vettä ja vedenkeittimestä saatavaa lämmintä vettä. Uintiportaat mahdollistavat virkistävän uinnin merivedessä.

Mökkiä vastapäätä sijaitseva sauna, jonka voi vuokrata

Lake Resortin saunakeskuksessa on 3 saunaa, poreallas ja 30 hengen saunamökki. Kaikki tilat ovat vuokrattavissa yksityiskäyttöön. Tämä pääsuuna tarjoaa näkymän järvelle. Siellä on miesten ja naisten yhteiset saunavuorot, ja hinta on 12,5 € kahdelta tunnilta. Saunatila on avoinna yleisölle päivittäin klo 7–16, ja saunat sekä saunapiha voidaan varata yksityiskäyttöön klo 16–23. Järvessä on uimala, joka toimii talvella myös avannona. Saunatila on yhteinen miehille ja naisille, joten pyydämme teitä käyttämään uima-asua saunassa. Lisätietoja kolmesta saunasta ja porealtaista löytyy osoitteesta <a href="https://paljakka.fi/tuote/saunapiha-rannassa-kesa/">paljakka.fi</a>

Ilmainen sauna Härkävaaran Autiotupan vieressä Urho Kekkosen kansallispuistossa, Savukoski

Täällä on kolme pääasiallista tekemistä. Ensinnäkin voit vuokrata saunan (vain 40 €) yksityisryhmälle. Tule nauttimaan rannasta tai grillimajasta ilmaiseksi. Kauniina aurinkoisena päivänä tämä on täydellinen paikka yksityistilaisuudelle. Sauna: Aika kiva sauna vuokrattavaksi. Voit vuokrata sen vain 40 eurolla milloin tahansa paitsi keskiviikkona. Joten jos haluat järjestää yksityistilaisuuden ja kutsua 20 ihmistä, se maksaa vain 40 euroa. Keskiviikkona yhteisö lämmittää saunan ja käyttää sitä. Mutta se on avoinna myös yleisölle sinä päivänä. Sinun tarvitsee vain maksaa 3 euroa ja tulla aukioloaikoina: 17.30–22.00 (naiset 17.30–19.30, miehet 19.30–22.00). Saunan vuokraus: Anders Back (050-5919142), Niklas Hakala (040-9316636) tai Kim Sund (050-4120344). Tietoa saunasta: Saunaan mahtuu kerralla mukavasti 4 miestä. Siellä on kaksi penkkiä, joten sinne mahtuu enemmänkin ihmisiä, kuten 4 pariskuntaa. Saunaan tarjotaan vettä, mutta suosittelen ottamaan mukaan lisää, koska sitä ei ole paljon. Sama pätee polttopuuhun, grillauspuikkoihin jne... Uimaranta: Siellä on pukuhuoneet, ulkokäymälä, rantalentopallokenttä ja keinut. Talvella voi hiihtää tai luistella jäällä. Sommarösundin grillimaja: Tätä voi käyttää ilmaiseksi milloin tahansa. Sinun tarvitsee vain tuoda oma polttopuut .

Todella salainen ja upea paikka Raippaluodossa. Paikka, johon maksaisit pääsystä, mutta se on ilmainen! Tänne pääsee vain veneellä tai kajakilla. Useimmat ihmiset tulevat veneellä, mutta jos lähdet Norra Vallgrundin rannalta, matka tänne on helppo tunnin kajakkimatka (sään salliessa). Paikalla on ilmainen sauna ja laavu. Laavu on erittäin hyvässä kunnossa, grilliritilä on puhdas, ja yleensä siellä on kirves ja saha puun hakkaamista varten, mutta kukaan ei varastoi puuta. Joten ota puuta metsästä tai tuo omaa mukanasi, kuten useimmat ihmiset tekevät. Saunassa käytetään vain merivettä. Muista täyttää saunan yläpuolella oleva metallisäiliö ennen saunan käyttöä. Sauna on käytössä saapumisjärjestyksessä. Viikonloppuisin siellä on paljon ihmisiä, mutta arkisin hyvin vähän, ja joskus myös humalaisia.

Jouhtisvuoren laavu. Jouhtisvuori, Tankolampi, Konnevesi

Kitkan hiihtomaja Kortesjärvellä tarjoaa vuokrattavaksi saunan, keittiön, kokoustilan ja wc-tilat. Alueella on tarjolla ympäri vuoden harrastusmahdollisuuksia, kuten valaistuja hiihtolatuja eri pituisina. Nuotiopaikat, lasten leikkivälineet, kuntoportaat ja näkötorni täydentävät kokemusta. Kesällä on avoinna 18-reikäinen frisbeegolfrata, ja alueen ympärillä kulkee 3,5 km:n pituinen luontopolku. Maja sijaitsee 4 km:n päässä Kortesjärven keskustasta.

Hietalan jokimaja, joka tunnetaan nimellä Jokitupa ja on maalattu punasavella, on historiallinen lepo- ja yöpymispaikka Alajoen viljelytasangolla. Tämä tasanko, jonka pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 20 km ja leveys itä-länsisuunnassa 8–9 km, on Etelä-Pohjanmaan perinteinen maisema. Jokitupaa käytettiin aikoinaan paimenten lepopaikkana, lehmien lypsämiseen ja tarvikkeiden varastointiin, ja sinne toimitettiin kerran päivässä maitoa ja tarvikkeita. Aiemmin jokimajoja oli useita, mutta nykyään vain Jokitupa edustaa tätä historiallista perinnettä. Lapuan Seura sai Jokitupan lahjoituksena ja kunnosti sen vuonna 2013 uusimalla katon, tulisijan ja lattian. Majoissa on myös kuivakäymälä. Jokitupa on avoinna vierailijoille lepopaikkana ja yöpymispaikkana, ja sen ovet ovat lukitsemattomat.

Evijärven Jokisuunlahdella sijaitseva Uittomies-mökki kunnioittaa Ähtävänjoen historiallista lauttausperinnettä. Joki on toiminut tärkeänä yhteytenä merelle, helpottaen puutavaran lauttausta ja tervan kuljetusta. Evijärven yhdistys vastasi tämän Leader Aisaparin rahoittaman hankkeen toteutuksesta, ja sen toteuttamisessa oli mukana lukuisia vapaaehtoisia. Heinäkuussa 2017 avattu alue käsittää mökin, saunarakennuksen, laavun sekä 17-paikkaisen metsätyötaitojen harjoitusradan. Tarjolla on myös metsätyökilpailuja ja neljän kilometrin pituinen luontopolku. Ähtävänjoki on osa Tervareitti-melontareittiä, ja Uittomieskämpä tarjoaa kanootti- ja venevuokrausta sekä järviristeilyjä. Ähtävänjoki on historiallisesti ollut Järvimaalle tärkeä yhteys mereen, ja se on helpottanut puutavaran ja tervan kuljetusta vuosisatojen ajan. Se oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa merkittävä metsätalouden ja puutavaran kuljetuksen tulonlähde, ja Pietarsaariin kuljetettiin miljoonia tukkeja. Evijärvi toimi Pietarsaaren sahalle tärkeänä ajopuun kokoamispaikkana ja oli tunnettu taitavista puunhakkuutyöläisistään. <a href="https://youtu.be/1jTQMNJywps?si=DDJjXWJ02DvARXUa">Alueen metsänhoidon historia Video</a>

Lainekallion laavu sijaitsee lähellä Lainekallion paholaisen peltoa. Polttopuuta ei ole saatavilla.

Lappajärvellä sijaitseva Matinharjun laavu sopii erinomaisesti päiväretkille ja luonnosta nauttimiseen. Siellä on erilaisia pelejä, leikkivälineitä, keinuja ja pöytäryhmä. Laavua ylläpitää <a href="https://karvalannuorisoseura.fi/">karvalannuorisoseura.fi</a>.

Koninkorven lenkki on helppo noin 3,4 kilometrin ympyräreitti Alavudessa Etelä-Pohjanmaan lakeudella, pääosin vähäliikenteisillä metsäteillä. Alavus sijaitsee Etelä-Pohjanmaan sydämessä, ja tämä lenkki kuvastaa alueen loivaa metsä- ja peltomaisemaa. Reitti kuuluu Kuuden tähden reitistöön, jonka kehitysohjelmaa Alavuden Kehitys Oy on koordinoinut Leader-rahoituksella Alavuden, Kuortaneen, Soinin, Ähtärin ja Alajärven Lehtimäen alueilla(2). Ajantasaiset tiedot merkinnöistä, pyöräilyvinkeistä, yhteiskäytöstä hevosten kanssa ja ilmoituksesta, ettei reitin lähtöpisteellä ole erillistä pysäköintialuetta, löytyvät Kuuden tähden reitistön ylläpitämältä Koninkorven lenkki -sivulta Outdooractivessa(1). Visit Alavus kokoaa saman kaupungin muita ulkoilukohteita, järvilenkkejä ja uimarantoja, jos haluat yhdistää matkailupäivään useampia kohteita(3). Maisema on eteläpohjalaisittain metsäistä ja loivapiirteistä; korkeuserot pysyvät pieninä metsäautotieosuudella. Noin puolivälissä reitti kulkee Etelä-Pohjanmaan Valmennustallin maneesin ja Etelä-Pohjanmaan Valmennustallin kentän kohdalla Koivusaarentiellä, joten ratsastustoiminnan ja tallipiha-alueen läheisyys kannattaa huomioida kävelijöinä ja pyöräilijöinä(1). Ratsastus on sallittu, joten kohtaa ratsukot rauhallisesti: äänellinen tervehdys auttaa hevosta tunnistamaan lähestyjän(1). Maastopyörää suositellaan, mutta kuvausten mukaan suuren osan matkasta voi ajaa myös tavallisella pyörällä(1).

Polun taukopaikat, polttopuukäytännöt ja teerien häirinnän välttäminen on koottu Tuuri Resortsin omalle reittisivulle(1). Visit Seinäjoki Region kuvaa lyhyesti kokonaisuuden matkailijalle, joka etsii varttia vaille koko perheen ulkoilua Etelä-Pohjanmaalla(2). Alavuden kaupungin Kodat ja laavut -sivulla reitin taukopaikka on listattu ja linkitetty Tuuri Resortsin tarkempiin ohjeisiin(4). Maakunta on Etelä-Pohjanmaa ja kunta Alavus. Teeren kieppi on noin 2,5 kilometrin mittakainen rengasreitti Tuurissa, Alavudella, Etelä-Pohjanmaalla: pääosin helppokulkuista, tiivistetyllä kivituhkalla päällystettyä ja enimmäkseen noin kolme metriä leveää väylää, joka sopii perheille, rattaille ja monille pyörätuolikäyttäjille(1)(2). Opastaulut seuraavat mustakuikka Tarmo Teeren ensimmäistä elinvuotta; mukaan voi ottaa myös luontoaiheisia leikkejä ja geokätköjen etsintää(1)(2). Alueella elää aitoja teeriä, joten hillitty liikkuminen auttaa havainnoissa(1). Puolen kilometrin päässä lähdöstä Teeren kiepin laavu on kotamallinen taukopaikka sisänuotiopaikalla ja ryhmille sopivalla tilalla; puja tuodaan tasaisin väliajoin, mutta oma varapino kannattaa ottaa mukaan(1)(3). Laavun kohdalla ja sen jälkeen on loivia mäkiä, joissa pyörätuolilla liikkuva voi tarvita työntöapua(2)(3). Talvikunnossapidosta ei huolehdita; Tuuri Resorts mainitsee lumikengät talviseen käyttöön, ja Retkeile Lakeuksilla kertoo lumikenkien lainausmahdollisuudesta Etelä-Pohjanmaan kirjastoissa, kun niitä on saatavilla(1)(3). Retkeile Lakeuksilla luokittelee reitin vaativaksi esteettömäksi: Riihontien ylityksen jälkeen noin 1,7 kilometrin kohdalla jäljelle jäävä noin 0,8 kilometrin osuus on karkeampaa soraa (rakeet jopa noin 50 mm) ja lyhyissä nousuissa kaltevuus voi olla suunnilleen yhdeksän prosenttia; halutessaan voi jättää tämän osuuden väliin ja palata noin 500 metriä Riihontietä pitkin kohti lähtöä(3). Reittipuolivälissä on noin 50 metrin lankkupolku penkineen mäntymetsikössä(3). Pykälistö–Töysä-moottorikelkaura kulkee lähellä samaa ulkoiluverkostoa, joten talvella kuuluu joskus myös kelkkaliikennettä, vaikka tämä rengas on erillinen merkitty kävelypolku. Tuuri Resorts, Alavus, sijaitsee aivan reitin vieressä ja toimii käytännön maamerkkinä ennen tai jälkeen kierrosta.

Soinin esteetön luontopolku on noin 0,8 kilometrin pätkä lankkupoluilla ja tiiviillä metsäpohjalla Kaihiharjun harjulla Ison Kaihijärven rannalla Matosuon maisemassa. Etelä-Pohjanmaa tarjoaa tässä kohteessa harju- ja suoluonnon yhdistelmän, ja reitti sijaitsee Soinin kunnassa. Virallinen jako täysin esteettömään rantaosuuteen ja pidempään haastavan esteettömään harjupolkuun sekä talviajan huomiot kannattaa tarkistaa Soinin kunnan reittisivulta(1). Visit Soini kytkee saman kohteen Hermannin alueen reitistöön ja kertoo esimerkiksi Hermanninlenkin ja Multiantie 495 -lähtöön liittyvät käytännöt; sivuilla toistuvat sama taukopaikka- ja käymälätieto(2). Laajemmassa retkeilyverkossa Matosuo esiintyy Natura 2000 -aapasuona, jota halkovat muun muassa Arpaisten reitin yhteydet(3). Matosuo parkkipaikalta ja Matosuo pysäköintialueelta polku johdattaa leveää lankkua pitkin kohti Soinin Iso Kaihijärvi Esteetön laavua: rannalla on maisematasanne, esteetön laavu ja nuotiopaikka lyhyisiin taukoihin. Jatkamalla kohti Kaihiharjua reitti päättyy nuotiopaikan luokse, ja Matosuo esteetön kuivakäymälä Kaihiharju sijaitsee taukopaikan tuntumassa. Virallinen teksti kuvaa noin 200 metrin täysin esteetöntä osuutta järvelle ja noin 700 metrin ”haastavaa esteetöntä” harjupolkua, jolla osa kävijöistä hyödyntää avustajaa; pidemmällä osuudella on neljä istumataukopaikkaa(1)(2). Samasta käyntialueesta on luontevaa jatkaa Hermanninlenkille, Hermanninpolulle, Arpaisten reitille tai lähistön Kolunjärvi–Soini moottorikelkkauuralle, jos haluaa yhdistää lyhyen esteettömän kierroksen pidempään päivään.

Reitin pituus on noin 52,9 km yhtenäisenä vaellusreittinä Ähtärin eläinpuisto- ja matkailualueen sekä Arpaisten tuvan seudun välillä kohti Soinia. Se on yhden pitkän päivän tai kahden–kolmen päivän reissu useimmille. Viralliset kuvaukset ja palvelut: Luontoon.fi:n Arpaisten reitti -sivu(1) ja Retkeile Lakeuksilla -sivuston Arpaisten ulkoilu- ja vaellusreitti -kohdekortti(2). Arpaisten.fi tarjoaa ladattavan PDF-kartan ja kertoo, että Soini–Arpainen -osuus on yleisesti hyväkulkuinen, kun taas Arpainen–Ähtäri voi olla paikoin heikommin raivattu, ja Ähtärissä on raivaus- ja kunnostussuunnitelmia(3). Ähtärin kaupungin mukaan reitti lähtee entisen Hotelli Mesikämmenen tenniskentän vierestä, on merkitty tolpin ja punaisen värikoodin avulla ja soveltuu patikointiin sekä maastopyöräilyyn(4). Soinin kunnan mukaan Soinista Arpaisten kämpälle on 28 km, lähtö Lauttosen virkistysalueelta, reitin varrella viisi taukopaikkaa, reitti on patikoijien käytössä ja talvella osa mahdollisesti hiihtokelpoista lumitilanteesta riippuen(5). Visit Seinäjoki Region kuvaa Ähtäri Zoo–Arpainen -välillä vaihtelevaa metsä- ja tiepohjaa, pitkospuita Porrasuolla ja Heinä-Arpaisilta sekä kolme taukopaikkaa noin 1,5 km:n säteellä Niemisjoen varrella alkumatkasta(6). Retkeile Lakeuksilla mainitsee E6-kaukovaelluksen, kangas- ja aapasuomaisemat sekä harjumainen Natura 2000 -alue(2). Reitti ei ole lenkki. Ähtärin matkailualueelta alkumatkalla tulevat Nuutinkosken kota, Ohrakosken kota ja Ohrakosken laavu Niemisjoki parkkipaikan läheisyydessä. Noin 15,6 kilometrin kohdalla on Saarisen laavu. Noin 24 kilometrin kohdalla Lauttosen uimaranta ja Seurakunnan ranta Lauttotjärven rannalla tarjoavat uimamahdollisuuden lämpimällä säällä. Nevanperän Laavun ja Matosuo pysäköintialueen jälkeen Kaihiharjun nuotiopaikka ja Soinin Iso Kaihijärvi Esteetön laavu sijoittuvat samaan solmukohtaan, johon liittyvät Hermanninlenkki, Hermanninpolku ja Soinin esteetön luontopolku. Arpainen grillipaikka ja Saarilammen laavu - Soini tulevat ennen pohjoispään tupa- ja laavualueelle: Arpaisten Laavu, Arpainen autiotupa, Arpainen sauna ja Arpainen tulentekopaikka kämppä Parkkipaikka Arpaisen lähellä. Lue lisää Arpaisten Laavusta ja Arpaisen autiotuvasta omilta sivuiltamme. Laavuissa ja nuotiopaikoilla on pääsääntöisesti puuhuoltoa(2). Kalevin kiekka lyhyenä rengasreittinä kämpän päästä tarjoaa päiväretken pidennystä(3). Samalta matkailualueen parkkipaikalta pääsee Väliveden ulkoilureitille, Niemisjoen retkeilly-ja kalastusreitille ja muihin lyhyempiin polkuihin ennen koko janan vaellusta. Retkipaikan talvikertomus kuvaa Arpaiskämpällä yöpymistä, retkeilyä Saarilammen laavulle ja puusaunan lämmittämistä—HYÖDYLLISTÄ lukuaineistoa talvella, vaikka viralliset sivut korostavat, ettei kesäreitille ole talvikunnossapitoa(7). Löytöretkiä lähelle nostaa esiin Matosuon lintujen aapasuon pitkospuineen, Löytöperän noin 236 metrin korkeusvaihtelun ja pääharjulla punapäät merkkipuut(8). Ähtäri sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Pitkä keskiosuus kulkee kohti Soinia samaan alueen ulkoiluverkostoon.

Tämä melontarengas on noin 10,4 kilometriä Kuluntalahdella Nuasjärvellä ja pohjoisemmalla ruoikkoisella Särämäjärvellä Kajaanissa Kainuussa—rauhallinen lintu- ja päivämelontareitti ilman koskia. Tulostettavat melonnan esitteet, Melo Kajaanissa -aineisto ja se, miten Kuluntalahti liittyy laajempaan nuasjärvisen melonnan kokonaisuuteen, löytyvät parhaiten Kajaanin kaupungin Kajaanin melontareitit -sivulta(1). Kuluntalahden luiskat ja laituripaikat ovat samassa palveluluettelossa kuin muutkin kaupungin satamat Venesatamat ja melontakeskukset -sivulla(2). Kajaanin Latu pitää yllä Melo Kajaanissa -PDF-linkin, viikkomelonnan Kuurnan melontatallilta sekä käytännön listan paikallisista vuokraajista, jos tarvitset varusteet tai ohjatun ensimmäisen retken(3). Vesillä alkukohta on Kuluntalahden palvelurypäs: Kuluntalahden veneluiska ja Kuluntalahden Veneenlaskupaikka ovat Kuluntalahden uimarannan tuntumassa, ja Kuluntalahden parkkiapaikka sopii autolla saapujalle lyhyeen kantoon. Kuluntalahden venesatama täydentää satamapalvelut samassa lahdessa. Kuluntalahdelta reitti kulkee suojaisaa sisävesikierrosta kohti Särämäjärveä lyhyen yhdysväylän kautta, jota käytetään tyypillisesti tässä lintujärvi-suunnassa. Särämäjärvi on kompakti järvi—luokkaa muutama kymmenen hehtaaria ja muutama kilometri rantaviivaa rekisteritiedoissa—joten pysyt ruoikoissa ja laguuneissa, joissa vesilinnut ruokailevat ja lepäilevät(4). Haikaroita, sorsia ja uiskentelijoita voi odottaa enemmän kuin ison selän aallokkoa; silti Nuasjärven avoimilla laituriosuuksilla noudatat tavanomaista tuuli- ja aallikkovarausta ja pidät etäisyyttä pihoihin ja yksityislaitureihin. Lähellä kulkee merkittyjä maareittejä samasta rantavyöhykkeestä: Lehtimäki latu on talvella hiihtolatuverkko laituritaskun liepeillä, ja Vaarojen kierto maantiepyöräilyreitti on pitkä maantiepyöräilylenkki, joka myös risteää tämän rannan—hyödyllinen tieto, jos yhdistät melonnan pyöräilykauteen. Jos suunnistelet maamerkeillä, Kuluntalahden koulun sali kertoo koulun sijainnin rannan yläpuolella. Satamien varaus- ja käyttöohjeisiin pätevät kaupungin satamasivuilla julkaistut yhteystiedot(2).

Pajakkakosken koskipolku – vaativa esteetön on noin 1,1 kilometrin mittainen jokirantalenkki Pajakkajoen kuohuissa aivan Kuhmon keskustassa Kainuussa. Reitti kulkee leveillä puukäytävillä historiallisten kivimöljien yli. Visit Kuhmo kertoo, miten reitti istuu laajempaan Rantaraittiin, nuotiopaikkoihin ja kesäpalveluihin(1). Möljän kunnostukset ja pyörätuolitason kulkumahdollisuudet tiivistää Kuhmon kosket -sivusto(2). Visit Finland esittelee englanniksi Pajakan kolmen kosken kokonaisuuden, tervavenehistorian ja koskikellunnan(3). Kierros alkaa liki sillan tasolta: heti alkumetreillä kulkee ohi Kuhmon kaupunginkirjasto parkkipaikan ja Tuupalan talomuseon, ja Tuupalan puukoulun sali sekä Tuupalan ulkokuntoilupaikka sijaitsevat hieman sisämaahan Peuranpolun varrella. Pajakkasuvannon melontalaituri on rauhaisalla suvannolla melojille, jotka jatkavat esimerkiksi Leskensaaren kierros melontareitti 5 km -osuudelle tai muille vesireiteille. Noin 0,2 kilometrin kohdalla Pajakkakosken vetomöljä ylittää pääuoman lankuilla, jotka on rakennettu 1870-luvun kivisille vetolinjoille; tässä ovat ääni, tuntu ja näkymä, jotka tekevät paikasta maakunnan näkyvimmän vapaana kuohuvan kosken. Kierto päättyy Pajakkakoski parkkipaikalle tai Maakunnanranta Kuhmo parkkipaikalle Lammasjärven suunnasta saapuessa. Koskipolku jatkuu samaa rantaa noin kilometrin verran kohti Suvanto-autiotupaa ja avotulipaikkoja, joten päiväretkeilijä voi yhdistää molemmat(1). Kuhmon rantaraitti on noin 4,8 kilometrin kävelyreittikehys kirjaston, Tuupalan museon ja kamarimusiikkikohteiden kautta tänne(1). Kalastajilla on omat sääntönsä: Pajakkakoski ja Saarikoski muodostavat yhteisen viehe- ja perhokalastusalueen, niiden välinen Akonkoski on erillinen ekoalue omalla lipulla, ja koko joella vaaditaan väkäsettömät koukut(4). Jere Huovisen esteettömän kalastuksen juttu Vapaa-ajan Kalastajassa kuvaa, miten pohjoisrannan kulkusilta avaa pyörätuolilla pitkiä niskaosuuksia, miksi illat tuovat kalat lähelle rantaa ja miten eteläranta jää tavallisella pyörätuolilla vaikeaksi mutta avautuu maastoluokan tuolilla(5). Kuhmo sijaitsee Kainuussa.

Sapporon polku Vuokatissa on noin 9,8 kilometrin merkitty rengaslenkki Vuokatin vaarajonon kolmen pohjoisimman huipun ympärillä Sotkamossa, Kainuussa. Reitti kulkee Sotkamon kunnassa Vuokatin liikunta- ja lomapalvelujen läheisyydessä. Viralliset mitat, nousu- ja laskusuhteet (noin 199 metriä), aika-arvio (noin 3,5 tuntia) ja keskitason vaativuusluokitus löytyvät Sapporon polun omalta kuvauksesta Vuokatti.fi(1) -sivustolla. Sotkamon kunta kokoaa Vuokatin osaksi laajempaa kävely-, pyöräily- ja retkeilyreittitarjontaa ja ohjaa karttoja verkossa(2). Vuokatti Sportin ja Vuokatti Areenan tienoilta polku kipuaa nopeasti vaarametsään. Taukapaikkoina voi käyttää esimerkiksi Jäätiönlammen laavua alkumatkalla, Pöllylammen kota ja Kettumäen kota -alueita puolivälin tienoilla sekä itäosassa Lehmilammen kotaa, jossa on nuotiopaikka(3). Noin kahden kolmasosan kohdalla Iso-Pölly Vuokatinvaara katselutasanne ja näkötorni palkitsee noususta näkymillä vaarajonolle ja järvimaisemiin. Reitti risteää UKK-reitti Sotkamo -osuuden kanssa, ja alkulenkille osuu Eino Leinon polun kuvauksissa mainittuja yhteispätkiä(3). Juurakkoinen ja kivinen pohja vaihtelee; sauvat helpottavat märällä tai liukkaalla kelillä(3). Syksyllä 2025 on uusittu opasteita ja rakennettu pitkospuita; ainakin risteyksissä uusi tunnus on violetilla pohjalla oleva S-kirjain vanhan punaisen merkinnän tilalla(3). Sydäntalvella, kun rinteet ja kilpaladut ovat täysin käytössä, koko ympäriajo ei välttämättä onnistu kohdissa, joissa polku kulkee rinteen reunaa tai poikki; sama lähde kuvaa lyhyempää talvilenkkiä UKK-osuuksilla ja pistoskeikalla Keiman huipulle(3). Retkipaikan Auli Packalénin artikkeli kuvaa sumuisen sään tunnelmaa kuusikoissa ja noin 1,5 kilometrin pidennyksen Pöllylammelle(3). Länsiosan tuntumassa ovat Vuokatti Safaris ja Vuokatin Seikkailupuisto, jos kaupalliset aktiviteetit kiinnostavat retken jälkeen.

Soiva Metsä on noin 1,6 kilometrin helppo silmukka mäntyisellä Kaunisniemen harjulla Suomussalmella, Kainuussa. Polku kiertää vajaan hehtaarin kokoisen puiston, jossa isoihin soitintaideteoksiin voi koskea ja kokeilla ääniä: kelloja, kilinäkeinuja, ukkospeltejä, rumpuja ja muita harjuun upotettuja veistoksia; maisemassa on pieniä lampia ja jääkauden suppia. Esitteet, soitinkartta PDF:nä ja ajo-ohjeet löytyvät Suomussalmen kunnan Soiva Metsä -sivulta(1). Visit Suomussalmi täsmentää, miten Seitenahvenisen ulkoilukäytävä liittyy kohteeseen ja miltä harjulta avautuu näkymä Hietajärvelle(2). Lyhyenä hetkenä kuvaa saapumista Suomussalmen kesäteatterin parkkiin, leveää polkua pitkin etenemistä ja soittimien kokeilemista aina korkealla sadeputkella asti, josta avautuu laaja järvimaisema(3). Yle Egenland kertoo, miten keskellä oleva suppa kohottaa ääniä luonnon konserttisalina, miten osa veistoksista soittaa tuulessa ja että soitinrakentajat huoltavat teoksia parin vuoden välein(4). Käytännössä lenkki kiertää soitinalueen ja harjun näkökohtia ja palaa Suomussalmen kesäteatterin liepeille; Suomussalmen kesäteatteri parkkipaikka on kätevä autoilijan lähtöpiste kesäteatterin vierestä. Kohde sopii lapsiperheille, ryhmille ja aikuisille, jotka haluavat yhdistää kävelyn ja musisoinnin. Samassa harjumaisemassa voi jatkaa pidemmän lenkin Kaunisniemen kuntoradalla tai tutustua myös Pitämän kuntopolkuihin, jotka käyttävät osin samoja pysäköintimahdollisuuksia Kaunisniemen suulla(2). Tarkempia tietoja lippuista ja teatterin palveluista kannattaa lukea meidän Suomussalmen kesäteatteri -sivultamme. Suomussalmi on Kainuussa Kajaanin ja Kuusamon välisellä reitti-alueella; Soiva Metsä toimii pysähdyksenä muun muassa Hossan retkikohteiden ohessa(2). Kainuu on itäinen maakunta, jonka harjut ja järvet antavat taustan tälle kulttuuripolulle. Suomussalmi sijaitsee Kainuussa.

The biking route in Kauhava follows the Kauhavanjoki River, stretching thirty kilometers between Ämpi bridge and Jylhä bridge. It traverses a rural town and showcases the southern Ostrobothnian landscape with nine bridges offering river views. Riders can customize their journey by choosing specific bridges to stop at. Points of interest along the route include Iisakin Jussi's hut, the knife and textile museum, and various services in the Kauhava city center for refreshments and dining.

This cycling route explores the Kortesjärvi district of Kauhava, traversing fertile farmland, charming villages, and urban areas. Starting and ending in Kortesjärvi Kirkonkylä, the route passes through Kukkola and Änttikankaa. Highlights in Kirkonkylä include the 200-year-old church and churchyard, Tapulipuisto with its historical ladder room, the Kortesjärvi Nuosissoeura building, and the old Kukkola mill. The journey north to Änttikankaa features Kortesjärvi Cemetery, and on the return, Nuottimäki Prunn, noted as a provincial border where South Ostrobothnian dialect is spoken to the west and Savo dialect to the east.

This route offers a bike tour of Ostrobothnian houses, connecting Lapua, Kauhava, and Alahärmä, accessible by train. The journey begins at Lapua station, with a short cycle to Kosola House. From there, approximately 25 km of cycling leads to Iisakin Jussi's hut in Kauhava, with an optional stop at Jokitupa. The final leg is about 22 km via the old military road to Alahärmä's Härmä District Courthouse, from where one can depart by train. The trip can be extended over several days, with accommodation and dining options available along the route. Alternative train-only access to destinations is also provided.

The Uiton biking route in Evijärvi highlights the region's historical rafting traditions. Rafting on the Ähtävänjoki river was economically significant, with logs rafted on Evijärvi before reaching sawmills. The route includes an old-fashioned rafting hut, sauna, training track in Jokisuunlahti, and facilities at Kirsilä beach like a salmon pond and campfire site. It also passes the Valmosanneva birdwatching tower, offering views of Lake Evijärvi and Jokisuunlahti Bay, a notable nesting area for black terns.

Evijärvi Cultural Trail showcases monuments and historical sites in Evijärvi, including the church from 1759 and a rafter statue near the municipal hall. Highlights include the old lemonade factory, the kiosk, Järviseudu Museum, and various monuments surrounding the church. The trail offers a rich exploration of local history and small-scale industry, guided by a map.

The Paavola route is a roughly 20-kilometer circular trail in Soini Vehunkylä, marked with orange paint on trees, traversing forest landscapes and dirt roads. It connects to the Arpainen route, notable for its ridges, and includes rest areas within the Arpainen hiking area, approximately halfway along the trail.

Kolmen tähden polkaisu is a circular biking route in Ähtäri, a rural town, offering nature, culture, and stunning landscapes. The route, formed by Valkeisen Loma, Hyvölän Talo, and Naava Resort, takes riders through beautiful rural and lake landscapes. Visitors can explore the art of Professor Eero Hiironen at the Pirkanpohja Art Center and other cultural attractions. For more sport, the route includes Mustikkavuori viewpoint and fitness stairs, and a demanding trail section for mountain bikes.

This cycling trip from Lake Valkeisenjärvi to Valkeisen Loma offers an active day in nature cycling and riding ponies. The route follows the eastern Ähtäri road and forest roads through beautiful rural landscapes to Soini Vauhti-Mati Riding School, where ten Icelandic horses live. If you are going by horse (company valkeisen loma), the trip includes a guided one-hour hike on the horses, a soup lunch at the riding school, and a return cycle along the Itä-Ähtäri road. The total duration is 1 day, with a maximum of 6 participants. The price is €185 per person, including horseback riding, lunch, electric bike rental, sauna, and evening meal.

Pinniäinen Pirtti on historiallinen joenrantamökki ja sauna, joka sijaitsee Lehtimäen Läntisessä kylässä. Se on todennäköisesti rakennettu 1700-luvulla ja siirretty uuteen paikkaan 1800-luvulla, ja se toimi väliaikaisena majapaikkana Kirkonkylän viljelijöille, jotka työskentelivät pelloilla. Nykyään paikka on avoinna vierailijoille, ja mökin vieressä on nuotiopaikka, joka sopii grillailuun.

Hakasuon myllyn vieressä, Varisjoen varrella, sijaitsee ulkogrilli- ja nuotiopaikka. Myllyssä on jauhettu viljaa jo lähes vuosisadan ajan. Paikka sijaitsee aivan Kivesjärven ja Oulujärven läheisyydessä, ja sieltä lähtee Hakasuon 6 km:n pituinen luontopolku. Kartalta näkee, että alueen läpi kulkee myös laajempi pyöräilyreitti.

Kaupungin ylläpitämä julkinen alue rannan vieressä, jossa voi tehdä nuotiota. Polttopuuta ei ole saatavilla, mutta hotelli/kylpylä myy polttopuuta 10 euron hintaan nippua kohti.

Ulkogrilli, jonka vieressä on penkkejä rannan / laiturin vieressä. Polttopuuta ei ole saatavilla.

Komulanköngään nuotiopaikka sijaitsee aivan Komulanköngään vesiputousten ja vanhan myllyn vieressä.

Ladun ja kuntopolun varrella janne.metsala@iisalmi.fi / 040 652 6278

Tekniikkapalkkeja ja kolme rekipalkkia.

5D-ulkoilupiste Kaskelotin kuntoradan yhteydessä.

Paljon korkeuseroja.

Hieman korkeuseroja. Viisi ensimmäistä rinnettä muodostavat perheradan. Rataa hoitavat Ylläksen läskit ja nahat.

Yhteensä 239 porrasta neljässä osassa, pituus 203 m. Ei talvikunnossapitoa.

Käyttö omalla vastuulla. Viitasaaressa on kuntoportaat Savivuoren ulkoilualueella, Lummeniemen leirikeskus ja Sahisin hiihtokeskus.

Portaat on toteutettu Suomi100-teeman mukaisesti. Kuntoportaiden vieressä on infotaulu, jossa on liikekuvia. Portailla ei saa ajaa polkupyörällä. Portaat eivät ole käytössä talvella.

163 askelta.

sisäuima-allas, hyppylaudat, vesiliukumäki, lastenallas, vauvojenallas, saunat.

Vuonna 2017 uusitut pukuhuoneet ja pesutilat, saunat sekä valaistus.